Guantanamo Bay

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Guantánamo ja Guantanamo Bay
Guantanamo Bay satelliittikuvassa

Guantanamo Bay (lyh. GTMO tai Gitmo) on 116 km²:n kokoinen Yhdysvaltain sotilastukikohta Kuubassa Guantánamon lahden rannoilla, lähellä Guantánamon kaupunkia.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Tukikohta perustettiin 1898 Yhdysvaltain otettua Kuuban hallintaansa sodassa Espanjaa vastaan. Yhdysvallat vuokrasi tukikohdan 1903 itsenäistyneeltä Kuuban valtiolta 2000 kultadollarilla vuodessa (nykyrahassa noin 40000 USD). Sopimus tehtiin vuoden 1903 perustuslain lisäyksen nojalla, johon Kuuban oli suostuttava miehitysjoukkojen poistamiseksi maasta. Lisäys teki Kuuban itsenäisyydestä lähinnä nimellisen ja sitä vastustettiin monissa kansannousuissa, jotka Yhdysvaltain armeija kukisti lisäyksen suomalla oikeudella.

[muokkaa] Kuuban vallankumouksen jälkeen

Vuoden 1959 valtaantulonsa jälkeen Fidel Castro on kieltäytynyt vastaanottamasta maksuja, vuoden 1959 maksua lukuun ottamatta, sillä hän väittää sopimusta laittomaksi. Vuoden 1969 jälkeen Kuuban hallitus on väittänyt näkemyksensä perustuvan 1969 solmittuun valtiosopimusoikeutta koskevaan Wienin yleissopimukseen, mikä muun muassa pitää pakolla tai uhalla tehtyjä sopimuksia laittomina. Sopimuksen 4. artiklassa kuitenkin todetaan, ettei sopimus ole retroaktiivinen, eikä koske kansainvälisiä sopimuksia, jotka on solmittu ennen Wienin yleissopimuksen voimaantuloa sopimukseen liittyneissä maissa.[1]

Yhdysvalloilla ja Kuuballa on sopimus, jossa Yhdysvallat palauttaa tukikohtaan loikanneet henkilöt Kuubaan, ja Kuuba palauttaa Yhdysvalloista paenneet henkilöt, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin tukikohdan alueella. Kuuban hallinto on katkaissut veden tukikohdasta ja pakottanut sen valmistamaan oman juomavetensä. Tukikohdassa on töissä muutama kuubalainen, jotka ylittävät tukikohdan rajan töihin mennessään, mutta Kuuba ei salli uusien työntekijöiden palkkaamista Kuubasta.

[muokkaa] Terrorismin vastaisen sodan vankileiri

Yhdysvaltain merijalkaväen turvallisuusjoukkojen sotilaita harjoittelemassa pidätettyjen saapumista varten.

Vuoden 2002 alussa aloitetun Afganistanin sodan alusta lähtien tukikohdassa on säilytetty yhteensä 775 vangittua, jotka edustavat 42:n eri maan kansalaisuuksia. Suurin osa vangeista on vangittu Afganistanissa, mutta joukossa on myös muun muassa Bosniasta ja Pakistanista vangittuja. Noin 2/3 on ollut Afganistanista ja arabimaista, kuten Saudi-Arabiasta ja Jemenistä, mutta joukossa on ollut myös lukuisten Euroopan maiden, muun muassa Ranskan, Britannian ja Venäjän sekä Kiinan ja Australian kansalaisia.

Ensimmäiset vangit leirille tuotiin 10. tammikuuta 2002 Afganistanista. Afganistanin Taliban-hallinnon jäsenet olivat hyvin edustettuina. Vangittuina olivat muun muassa pääesikunnan päällikkö Mullah Mohammed Fazil, tiedustelu-upseerit Abdul Haq Wasiq ja Gholam Ruhani sekä Pakistanin suurlähettiläs Abdul Salam Zaeef.[1]

Vankeja pidettiin aluksi Camp X-Ray -leirissä, joka korvattiin pysyvämmällä Camp Deltalla 2003. Leiri oli pitkää "musta-aukko", eikä Pentagon julkaissut esim. sitä, ketä leirille oli vangittu tai vankien määrää. Nämä tiedot saatiin selville 2006 Freedom of Information Actiin vedonneen oikeudenkäynnin jälkeen. Tuolloin ei tosin julkaistu nimilistaa, vaan noin 6000 sivuja materiaalia leirillä suoritetuista kuulusteluista, joista muun muassa Internetin kautta toimivat vapaaehtoiset poimivat nimet.[2][3]

Ensimmäinen erä vankeja vapautettiin lokakuussa 2002. Tammikuussa 2004 Yhdysvallat vapautti kolme 13-15-vuotiasta lasta leiriltä ja palautti heidät Afganistaniin. Vuonna 2006 leiriin tuotiin 14 uutta vankia, muun muassa 9/11-iskuista syytetty Khalid Sheikh Mohammed.

Osa vangeista on vapautettu; syyskuussa 2007 vankeja oli jäljellä 340 ja toukokuussa 2008 270.[2][3]

Yhdysvaltain sotilasviranomaisten mukaan kymmenet Guantanamo Baystä vapautetut vangit ovat syyllistyneet terrorismiin tai taistelleet Talibanin riveissä Afganistanissa.[4][5] Viisi vapautetettua on tuomittu terrorismista vankeuteen Ranskassa, ja kymmenen Tunisiassa.[6][7] Useita leirin vangeista uhkaa kotimaissaan huono kohtelu, minkä vuoksi he ovat haluttomia lähtemään Guantanamon Bayn leiriltä kotimaahansa.[7]

[muokkaa] Vankien lainsäädännöllinen asema

Yhdysvallat on luokitellut vangit "laittomiksi taistelijoiksi", jottei heillä olisi laillisille taistelijoille kuuluvaa sotavankien asemaa, mikä olisi taannut heille Geneven sopimuksen mukaiset oikeudet. Laittoman taistelijan käsitettä ei ole aikaisemmin ollut olemassa. Järjestelyllä pyrittiin luomaan oikeustila, missä ei olisi välttämätöntä noudattaa kiinni otettujen osalta minkään maan lakia tai kansainvälistä sopimusta.lähde? Ensimmäisinä viitenä vuotena vain kymmenen vankia sai rikossyytteen.[8]

Guantanamon lahden tukikohdan laillinen asema on erikoinen, koska se sijaitsee Kuuban alueella, ja George W. Bushin hallinnon mukaan vankileirillä pidetyillä vangeilla ei ole tämän vuoksi Yhdysvaltain perustuslain takaamia oikeuksia, kuten olisi jos vangit olisivat Yhdysvaltain maaperällä, siitäkin huolimatta että Yhdysvaltain laivastotukikohdassa kuitenkin noudatetaan yleensä Yhdysvaltain lakia, ei sijaintimaan Kuuban lakia.

Yhdysvaltain korkein oikeus on antanut tapauksesta kolme päätöstä, jotka kaikki päätyivät Bushin hallinnon tappioon. Vuonna 2004 oikeus päätti että liittovaltion oikeudella on oikeus haastaa vangitsemisten laillisuus. Vuonna 2006 oikeus päätti että presidentillä ei ole oikeutta määrätä "vihollistaistelijoita" sotaoikeuksiin. Bushin hallinto vastasi molemmilla kerroilla lainsäädännöllä, joka rajoitti oikeuskäsittelyä tapauksista. Vuoden 2006 The Military Commissions Act poisti vankien habeas corpus -oikeuden ja perusti sotilastuomioistuimet tuomitsemaan vangit, joka eivät ole Yhdysvaltain kansalaisia.[4]

12. kesäkuuta 2008 Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi Yhdysvaltain perustuslain vastaisena vuoden 2006 sotilaskomissiolain kohdan, jossa vangituilta evättiin habeas corpus -oikeus valittaa omasta vangitsemisestaan liittovaltion oikeusistuimiin.[9]

[muokkaa] Kritiikkiä

José Antonio Elviran veistos Guantanamon vanki vuodelta 2006.

Useat ihmisoikeusjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa leirin tapahtumista.

Vapautuneet vangit ovat kertoneet jatkuvista pahoinpitelyistä, unen estämisestä, sitomisesta luonnottomiin asentoihin, lääkkeiden käytöstä, jatkuneesta silmien peittämisestä, seksuaalisista nöyryytyksistä, ja muusta fyysisestä ja psykologisesta väkivallasta heidän pidätysaikanaan. Yhdysvaltain hallitus on kiistänyt väitteet. Washington Post sai haltuunsa dokumentteja, joiden mukaan Pentagon salli unen kieltämisen käytön, altistuksen kylmälle ja kuumalle, kirkkaille valoille ja kovalle musiikille kuulustelujen aikana.

Yhdistyneet kansakunnat teetti tukikohdasta raportin, jossa päädyttiin suosittamaan vankileirin sulkemista. Myös Euroopan unioni on samalla kannalla. Yhdysvaltain nykyinen presidentti Barack Obama oli vaalikampanjansa aikana antanut lupauksen leirin sulkemisesta. Marraskuussa 2008 hän uusi lupauksensa CBS:n 60 Minutes -ajankohtaisohjelmassa.[10] Time-lehden haastattelussa joulukuussa 2008 hän tarkensi, että Guantánamon sulkeminen kuuluu hänen kahden ensimmäisen presidenttivuotensa tavoitteisiin.[11] Virallisen päätöksen asiasta Obama antoi tammikuun 22. päivänä 2009, kun hän allekirjoitti määräyksen sulkea vankileiri vuoden kuluessa.[12]

Kolme vankia on tehnyt itsemurhan leirillä hirttäytymällä. Useita on ollut nälkälakossa ja pakkosyötettynä.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ Valtiosopimusoikeutta koskeva Wienin yleissopimus 1969 Yhdistyneiden kansakuntien sopimuskokoelma. Viitattu 15.6.2008.
  2. ↑ US sends Afghan to Guantanamo Bay 13.7.2007. BBC. Viitattu 15.6.2008.
  3. ↑ Why US is 'stuck' with Guantanamo Bay 21.5.2008. BBC. Viitattu 15.6.2008.
  4. ↑ Josh White: Ex-Guantanamo Detainee Joined Iraq Suicide Attack. Washington Post, 8.5.2008, s. A18. Artikkelin verkkoversio Viitattu 15.6.2008.
  5. ↑ Freed Guantanamo inmates take up arms. The Age, 28.7.2007. Artikkelin verkkoversio Viitattu 15.6.2008.
  6. ↑ Pierre-Antoine Souchard: French court convicts 5 ex-Gitmo inmates. USA Today, 19.12.2007. Artikkelin verkkoversio Viitattu 15.6.2008.
  7. ↑ 7,0 7,1 Ill-Fated Homecomings - A Tunisian Case Study of Guantanamo Repatriations Syyskuu 2007. Human Rights Watch. Viitattu 15.6.2008.
  8. ↑ U.S. pacifists protest against Guatanamo Bay prison People's Daily. Viitattu 28. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  9. ↑ HS: Guantánamon vangit saivat oikeuden oikeudenkäyntiin, viitattu 13. kesäkuuta 2008
  10. ↑ HS: Obama lupasi jälleen sulkea Guantánamon
  11. ↑ HS: Obama haluaa sulkea Guantánamon kahdessa vuodessa
  12. ↑ YLE Uutiset: Obama määräsi Guantánamon suljettavaksi vuoden kuluessa

[muokkaa] Aiheesta muualla

Koordinaatit: 19°54′N 75°9′W

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Guantanamo_Bay
Henkilökohtaiset työkalut