Gerolamo Cardano

Wikipedia

Gerolamo Cardano (24. syyskuuta 1501 – 21. syyskuuta 1576) oli italialainen matemaatikko, lääkäri ja astrologi. Hän esitti ensimmäiset kliiniset kuvaukset lavantaudista. Hän alkoi puhua myös pilkkukuumeesta itsenäisenä tautina.^[1] Matematiikan alalla hänet tunnetaan parhaiten algebrasta, josta hän kirjoitti tunnetun Ars magna -teoksensa (1545).^[2] Hän perehtyi myös todennäköisyyteen ja tekniikan historiaan hän jättänyt nimensä kardaaniakselin keksimisen ansiosta.

Cardano oli tunnetun juristi Fazio Cardanon avioton lapsi.^[3] Hän opiskeli Pavian ja Padovan yliopistoissa. Hän joutui elämänsä viimeisellä vuosikymmenellä ongelmiin lain kanssa julkaistuaan Jeesus Nasaretilaisen horoskoopin. Hän vietti kuukausia inkvisition vankina.^[4]

Cardanolle kuitenkin myönnettiin myöhemmin eläke. Hän kuoli Roomassa 21. syyskuuta 1576, kuten oli väitetysti ennustanut.^[5] Toisinaan on väitetty hänen tehneen itsemurhan, mutta varmaa tietoa kuoleman syystä ei ole.

[muokkaa] Lähteet