Georgios Papandreu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee ennen vuotta 1968 vaikuttanutta poliitikkoa. Hänen pojanpojastaan, Kreikan myöhemmästä pääministeristä Georgios Andreas Papandreusta on eri artikkeli.
Georgios Papandreu

Georgios Papandreu (kreik. Γεώργιος Παπανδρέου, 18881968) oli kreikkalainen poliitikko ja maansa pääministeri vuosina 1944–1945 sekä 1964–1965.

Hän nousi politiikkaan nuorena miehenä liberaalipoliitikko Eleftherios Venizelosin tukijoukoissa. Venizelosin joukoista Papandreu pääsi parlamenttiin ja sisäministeriksi 1923 ja sai muitakin ministerintehtäviä vuosien 1924–1935 tasavallassa. Saksalaisten miehittäessä Kreikkaa toisen maailmansodan aikana Papandreu oli Egyptissä toimineen pakolaishallituksen jäsen ja pääministeri vuosina 1944–1945.[1]

Vuosikymmenen loppupuolella hän piti kommunisteja Kreikan pahimpana vihollisena, ja sisällissodan riehuessa 1946–1952 Papandreu oli usein hallituksessa. 1950-luvun konservatiivien valtakaudella hän oli oppositiossa.[1]

Vuonna 1961 Papandreu perusti Keskustaliiton, johon yhdistyi joukko liberaaleja ja keskustalaisia ryhmittymiä. Liitto voitti parlamenttivaalit helmikuussa 1964, ja Papandreusta tuli pääministeri.[1]

Papandreulla oli erimielisyyksiä kuningas Konstantin II:n kanssa, ja hänet pakotettiin eroamaan. Maassa oli varsin epävakaita hallituksia, jotka tekivät tilaa vuoden 1967 sotilasvallankaappaukselle. Papandreu määrättiin kotiarestiin, missä hän kuoli 1968. Poika Andreas Papandreu johti vastarintaliikettä Pariisista käsin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Georgios Papandreou Encyclopedia Britannica. Viitattu 15.6.2013.