Geneveri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hollantilaista Geneveriä.

Geneverit kehitettiin ruoansulatusvaivoihin 1500-luvulla Hollannissa ja Belgiassa, ja ne ovat olleet ginin kantamuoto. Geneverit tislataan useaan kertaan ruis-, ohra- ja maissimaltaiden sekoituksesta, jolloin geneveriin jää viljan maku. Viimeisessä tislauksessa lisätään mausteet, katajanmarjat ja muut kasvit tislaamoon oman reseptin mukaan. Makua pehmennetään pienellä määrällä sokeria. Genever on edelleen Hollannissa erittäin suosittu alkoholijuoma. Vanha genever, ”oude”, on oljenkeltaista, makeaa ja aromaattista.

Genever eli jenever on maustettu hollantilainen tai belgialainen viljaviina. Viljana on yleisimmin käytetty ohraa, ruista tai maissia. Maustamisessa käytetään muun muassa anista ja korianteria.

Juoman nimi lienee yhteydessä Englannissa suosittuun katajanmarjaviinaan nimeltä gini.

Lääketieteen professori Franciscus de la Boë Sylvius on jo 1600-luvulla käyttänyt geneverin tapaisia alkoholipitoisia yrttijuomia lääkityksenä.

Hollannin vanhin geneverkaupunki on Schiedam, Belgiassa merkittävin on Hasselt, jossa sijaitsee kansallinen genevermuseo.

Genevertyyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jonge jenever (nuori genever), alkoholipitoisuus vähintään 35 prosenttia, mallastisleen osuus enintään 15 %. Väritön.
  • Oude jenever (vanha genever), alkoholipitoisuus vähintään 35 %, mallastisleen osuus vähintään 15 %, saa olla karamellivärillä värjätty.
  • Graanjenever (viljageneveri), ei mallastisleitä.
  • Korenwijn, jonka alkoholipitoisuus on oltava vähintään 38 % ja mallastisleen 51 %, saa olla värjätty .
  • Nykyään on myös vaniljalla, suklaalla ja hedelmin maustettuja geneverviinoja.
Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.