Gematria

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jakob Böhmen käyttämän symbolin keskellä on kolmio, jossa tetragrammatonin heprealaisista kirjaimista (JHWH) muodostettu tetraktys.

Gematria tai gimatria (hepreaksi ‏גימטריה‎, kreik. γεωμετρια) tarkoittaa heprealaista numerologiaa tai lukumystiikkaa. Gematriasta voidaan erottaa kaksi eri suuntausta, mystinen ja yleinen. Sana juontaa kreikan sanasta geometria. Vaikka heprealainen gematria on nykyisin tunnetuinta, kreikkalainen gematria on sitä useita vuosisatoja vanhempaa. On olemassa myös latinalaisille aakkosille sovitettua gematriaa, joka on syntynyt varhaisella keskiajalla tai todennäköisemmin jo antiikin Rooman aikaan.

Yleinen gematria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vilna Gaonia, 1800-luvun oppinutta pidetään usein gematrian keksijänä. Gematriassa jokaisella aakkoston kirjaimella on tietty numero- tai lukuarvo, ja yksittäisistä kirjaimista, sanoista tai lauseista voidaan yhteenlaskujen tai keskinäisten vertailujen tuloksena saada tietoa niiden sisältämien lukuarvojen perusteella.

Eräs gematrian menetelmiin perustuvista väitteistä on, että Raamatun kirjoittajat tunsivat ja kätkivät tekstiin muun muassa sellaisia matemaattisia käsitteitä, joita ei nykyisen tiedon mukaan heillä ollut. Esimerkiksi Ensimmäisen kuninkaiden kirjan kirjoittaja olisi ollut tietoinen piin täsmällisestä arvosta. Näennäisesti Ensimmäisen kuninkaiden kirjan 7:23:n mukaan kirjoittajan mielestä piin arvo olisi ollut 3, eikä siis 3,14159, joka on piin eräs likiarvo. Tämä päätelmä perustuu jakeeseen, jossa kuvaillaan temppelissä ollutta vaskista merta, joka oli kymmenen kyynärää leveä ja jonka ympäri ulottui 30 kyynärää pitkä mittanauha. Luvut eivät vastaa täsmällistä piin arvoa.

Juutalaisessa traditiossa osissa profeettojen kirjoja sanat luetaan ('qere') toisinaan eri tavoin kuin ne kirjoitetaan ('ketiv'). Jotkut oppineet, kuten Rabbi Judah Loew 1600-luvulla, jäljittävät qere/ketiv -parin alkuperän profeettojen kirjoihin saakka. Kirjoitetussa muodossa (ketiv) mainittu jae käyttää sanaa KAVA (qof, vav, he) ilmaistessaan vaskisen meren ympärysmitan. Kuitenkin sana luetaan (qere) muodossa KAV (qof, vav). Sanan KAVA numerologinen arvo on 111 (qof = 100, vav = 6, he = 5), kun taas sanan KAV arvo on 106 (qof = 100, vav = 6). 111/106 = 1,047169. Jos tämä kerrotaan kolmella (arvo, jonka kirjoittaja näennäisesti on antanut piille), tulos on 3,14151, mikä on piin arvo neljän desimaalin tarkkuudella.

Lisäesimerkkejä Raamatun gematrisista tavoista ilmaista pii: (la. = lukuarvo)

Genesiksen 7 ensimmäistä sanaa sisältävät kuusi Aleph-aurinko-härkä- la. 111 -kirjainta, joiden yhteinen la. (lukuarvo) on 666 ja kertomuksen 31. sana onkin ha-aur eli 'tuo valo', jonka la. on 212. (31 = voima, jumala ja 212 vastaa myös merkittävästi käsitettä 'ympärileikkausveitsi') Kun valo-sanan sijaintiluku 31 voi vihjata piihin onkin mielenkiintoista katsoa, mitä tapahtuu kun tehdään asetelma 666:212 eli osamääräksi tulee luku 3,141509434, jonka viidestä ensimmäisestä numerosta voi vaivattomasti saada heprean jumalia tai oikeammin eläviä voimia tarkoittavan kuuluisan sanan 'elohjim'. Pii onkin elohjimin kätketty merkitys, kun sana luetaan elohimien avatusta muodosta מיחלא 514 13 tässä kiertäen oikealta vasemmalle alkaen kirjaimesta lamed. Itse asiassa esimerkiksi pyramidi pitää itsessään kaikki nämä ideat, pisteen, janan kolmion, pohjaneliön, ja viisi pintaa eli Platonin solidien ideat.

Heprealainen matemaatikko S. E. G. Belaga on saanut siis kaavan 3 x (111:106) = 3,141509434 eli saman kuin yo. suhde 666:212. Jälkimmäinen tapa johdettuna luomiskertomuksen valoa ja aurinkovoimaa tarkoittavista sanoista lienee tarkoituksellisempi, sillä suhde toistuu vielä Saarnaajan kirjassa vierekkäisissä sanoissa 'voittoisa tuo valo': רואח נורתי. Näiden sanojen lukuarvot ovat 212 ja 666, tässä siis toistuu pii tarkkuudella 3,141509434. On huomattava, että sana 'voittoisa' eli jtron esiintyy vain Raamatun 33. kirjassa ja sana esiintyy 6 kertaa, jolloin esiintymien kokonaissumma on 3996 eli 6 x 666. Edelleen esiintymisiin liittyy lähes aina käsitteet valo tai aurinko. Kristinusko sulautuikin Konstantinus Suuren aikana juuri Sol invictus (voittoisa aurinko) kulttiin.

Muita kiinnostavia 212 käsitteitä ovat kätkeä, sanoa, halkaista, ympärileikkausveitsi, monistua bry, moninkertaistaa, katsoa, nähdä, (sanasta rako, halkeama) puhua, laakso, mielenkiintoisesti kuuluisassa Joosuan kirjan kohdassa, missä aurinko seisahtuu ja puhutaan myös kuusta joka seisoo laaksossa, laaksossa arvo on 212. On myös huomattava, että aiheemme kannalta mielenkiintoinen sana on miekka jonka muoto myös vastaa kiilamaista vuorta tai terävästi leikkaavaa loistoa eli valoa, sana on inessiivissä בראב. Kaikki käsitteet sopivat siis myös ajatukseen ympyrän kahtia leikkaavasta halkaisijasta. Nyt voi havaita, että po. Raamatun piin viimeiset desimaalit ovat ‘väärin’, näin ehkä siksi, että heprean matemaattiset käsitteet ovat samalla usein myös mielekkäitä sanoja, joiden kirjaimet ovat kokonaislukuja ja kaikilla ao. kontekstiin nähden järkevillä sanoilla ei näin ollen voida tietenkään aina ilmaista aivan tarkkoja arvoja, mutta jo mainittuja tarkempiakin piin desimaalijonoja Genesiksestä on toki johdettavissa. Kun otetaan esimerkiksi elohjim p eli 3.1415 ja jaetaan sillä heprean sanojen mrbad dabarim numeromerkinnän 41224 puolikas (Mooses kirjoitti ne juuri kahteen tauluun), niin saadaan kehälle 20612 halkaisija 6561,19688. Kun asia ilmaistaan toisin päin eli haetaan näistä piille arvo kokonaislukuina saadaan 3.1415942269 eli jo melkoisen tarkka arvo. John Parker ja on todennut piin erään raamatullisen 'ihmisen pojasta' ja 'ihmisestä' johdetun piin asetelman 355:113 olevan myös monien tähtitieteellisten laskelmien pohjana. Lukuarvo 355 vastaa heprealaisen kuuvuoden päiviä ja että osapuolet saavat 113 peilikuvanaan summan 666, siis jälleen aurinkovoiman. Tämän asetelman pii on myös - heprean sanojen gematriasta tullakseen - hämmästyttävän tarkka, sillä siinä 355 vastaa paitsi kuuvuoden päiviä myös sanontaa ihmisen poika bar anash שנא רב ja 113 שיא ihmisen peilikuva ja sanat antavat piin arvoksi 3,14159292, ensimmäiset 6 desimaalia oikein.

Tunnettu esimerkki on myös sana Jumala, joka hepreaksi kirjoitetaan JHWH (lausutaan yleensä Jahve). Näiden neljän kirjaimen lukuarvot ovat 10 – 5 – 6 – 5, josta saadaan tulokseksi 26. Siten Jumala on lukuarvoltaan identtinen myös sanojen AHBH (rakkaus) ja ACHD (ykseys) kanssa, koska näiden arvot ovat 1 – 5 – 2 – 5 ja 1 – 8 – 4, joista saadaan myös yhteistulokseksi 26.

Mystinen gematria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gematria on systeemi, joka käsittää vastaavuudet kymmenen sefiran (mon. sefirot), tai jumalallisen tulen, ja 22 heprealaisen aakkosen välillä. Tätä systeemiä on selitetty useissa mystisissä juutalaisissa kirjoituksissa, kuten Zoharissa.

Yksi esimerkki gematriasta ovat 22 monitahokasta. Nämä sisältävät viisi Platonin kappaletta, neljä Keplerin–Poinsotin kappaletta ja kolmetoista Arkhimedeen kappaletta. Koska heprean aakkosissa on 22 kirjainta, voidaan jokaista kirjainta osoittaa vastaamaan yksi kappale.

Toinen esimerkki ovat heprealaiset luvut. Vaikka aakkosia on 22, tarvitaan 27 numeraalia (1–9, 10–90 ja 100–900), jotta voidaan muodostaa luvut väliltä 1–999. Puuttuvat viisi kirjainta sopivat yhteen viiden lopetuskirjaimen (sofit) kanssa, tai vaihtoehtoisesti viimeistä kirjainta tavia (jolla on arvo 400) käytetään yhdistelmänä itsensä tai muiden kirjainten kanssa qofista (100) eteenpäin. Näin saadaan merkittyä luku 500 ja tätä suuremmat sataluvut.

Koodi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heprealaisten aakkosten numeroarvotlähde?

Arvo Kirjain Merkki
1 Alef א
2 Beit ב
3 Gimel ג
4 Dalet ד
5 He ה
6 Vav ו
7 Zajin ז
8 Chet ח
9 Tet ט
10 Jod י
20 Kaf כ, ך
30 Lamed ל
40 Mem מ, ם
50 Nun נ, ן
60 Samekh ס
70 Ajin ע
80 Pe פ, ף
90 Tsadi צ, ץ
100 Quf ק
200 Resh ר
300 Shin ש
400 Tav ת
Arvo Kirjain Merkki
500 Kaf ך
600 Mem ם
700 Nun ן
800 Pe ף
900 Tsadi ץ

Gematria eri aakkostoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavilta sivuilta löytyy gematrinen taulukko erilaisille aakkosille:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]