Jakob Böhme

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jakob Böhme (1730)

Jakob Böhme (157517. marraskuuta 1624, Görlitz, Saksa) oli saksalainen mystikko ja luonnontieteilijä.

Böhme oli luterilainen suutari, joka asui ja työskenteli synnyinkaupungissaan Görlitzissä Itä-Saksassa. Hänellä oli nuoruudessaan mystisiä näkyjä ja kokemuksia, jotka huipentuivat vuonna 1600 näkyyn, joka tuli hänen oman kertomansa mukaan valokeilassa, joka paljasti maailman hengellisen rakenteen ja hyvän ja pahan välisen suhteen. Kymmenen vuotta myöhemmin tullut toinen näky kirvoitti Böhmen kirjoittamaan ja julkaisemaan useita esseitä, joissa näkyy Paracelsuksen ja muiden uusplatonistien ja alkemistien vaikutus. Böhme pysyy kuitenkin lujasti kiinni kristillisessä perinteessä.

Böhmen teokset levisivät Saksassa, Englannissa ja jopa Ruotsissa ja Suomessa asti. Lars Ulstadius, Peter Schaefer, Jakob Ericksson, Erik Ericksson, Jaakko Kärmäki ja Jaakko Wallenberg olivat hänen suomalaisia kannattajiaan. Englannissa etenkin kveekareissa oli Böhmen kannattajia.

Jacob Böhme oli Pohjanmaan mystikoiden[1] oppi-isä.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aurora: Die Morgenröte im Aufgang (1612)
  • De tribus principiis (Beschreibung der Drey Göttliches Wesens) (1619)
  • De triplici vita hominis (Von dem Dreyfachen Leben des Menschen) (1620)
  • Psychologica vera (Vierzig Fragen von der Seelen) (1620)
  • De incarnatione verbi (Von der Menschwerdung Jesu Christi) (1620)
  • Sex puncta theosophica (Von sechs Theosophischen Puncten) (1620)
  • Sex puncta mystica (Kurtze Erklärung Sechs Mystischer Puncte) (1620)
  • Mysterium pansophicum (Gründlicher Bericht von dem Irdischen und Himmlischen Mysterio) (1620)
  • Informatorium novissimorum (Von den letzten Zeiten an P. Kaym) (1620)
  • Christosophia (der Weg zu Christo) (1621)
  • Libri apologetici (Schutz-Schriften wider Balthasar Tilken) (1621)
  • Antistifelius (Bedenken über Esaiä Stiefels Büchlein) (1621)
  • Ingleich Vom Irrtum der Secten Esaiä und Zechiel Meths (1622)
  • De signatura rerum, (Von der Geburt und der Bezeichnung aller Wesen) (1622)
  • Mysterium Magnum (Erklärung über das erste Buch Mosis) (1623)
  • De electione gratiae (Von der Gnaden-Wahl) (1623)
  • De testamentis Christi (Von Christi Testamenten) (1623)
  • Quaestiones theosophicae (Betrachtung Göttlicher Offenbarung) (1624)
  • Tabulae principorium (Tafeln von den Dreyen Pricipien Göttlicher Offenbarung) (1624)
  • Apologia contra Gregorium Richter (Schutz-Rede wider Richter) (1624)
  • Libellus apologeticus (Schriftliche Verantwortgung an E.E. Rath zu Görlitz), (1624)
  • Clavis (Schlüssel, das ist Eine Erklärung der vornehmsten Puncten und Wörter, welche in diesen Schriften gebraucht werden) (1624)
  • Epistolae theosophicae (Theosophische Send-Briefe) (1618–1624)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.