Ganserin oireyhtymä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ganserin oireyhtymäksi kutsutaan henkilön psykoottisina pitämien oireiden tarkoituksellista jäljittelyä.

Ganserin oireyhtymä on häilyvä käsite; se saattaa kuvastaa mm. huomion tai hoidon halua (ks. Münchhausenin oireyhtymä). Rikollisilla esiintyvää syyntakeettomaksi tekeytymistä nimitetään "vankilapsykoosiksi". Yleensä tila ilmenee persoonallisuushäiriöistä kärsivillä.[1]

Ganserin oireyhtymästä kärsivät esittävät monesti järjenvastaisia toteamuksia tai vastauksia, ilmoittavat aistiharhoista ja lyhytaikaisista epätavallisen käyttäytymisen jaksoista. Usein motiivi on rikosoikeudellisen vastuun ja rangaistuksen välttely, joskus häiriön taustalla saattaa olla muita vaurioita ja sairauksia, kuten pään alueen vammoja tai alkoholismia.

Ganserin oireyhtymä on nimetty saksalaisen psykiatri Sigbert Ganserin mukaan, joka kuvasi vuonna 1898 uuden "hysteerisen oireyhtymän" kolmella potilaalla.[2] Yleensä oireet paranevat, mutta joillakin niitä saattaa seurata masennusjakso. Enimmän osan Ganserin oireyhtymästä kärsivistä uskotaan olevan miehiä. Oireista on raportoitu niin nuorilla, nuorilla aikuisilla, keski-ikäisillä kuin jonkin verran iäkkäämmilläkin, mutta keskimääräinen ikä on erään tutkimuksen mukaan noin 32.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.clevelandclinic.org/health/health-info/docs/2800/2823.asp?index=9835
  2. http://www.emedicine.com/med/topic840.htm
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.