Frederik Schmidt

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Frederik Schmidt (27. toukokuuta 1771 Fredensborg, Tanska16. helmikuuta 1840 Himmelev, Tanska) oli tanskalais-norjalainen teologi, runoilija ja Eidsvollin kansalliskokousedustaja.[1]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frederik syntyi Christen Schmidtin (k. 1804) pappisperheeseen Asminderødin pappilassa, Tanskan Fredensborgissa. Kaksi vuotta myöhemmin Christen Schmidtista tuli Akershusin piispa ja perhe muutti Norjaan. Frederik aloitti opiskelut Kristianian katedraalikoulussa 1787 ja kirjoitti runoja jo kouluaikoinaan. Muutettuaan Kööpenhaminaan opiskelemaan hän ystävystyi muun muassa Jonas Reinin, P. Collettin ja Rahbekin kanssa.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän suoritti teologisen virkatutkinnon 1791 ja palasi Kristianiaan papinvirkaan. Vuonna 1794 hän matkusti Saksan. Matkalta palattuaan hän toimi Hermoder-lehden päätoimittajana 17951796, minkä jälkeen hänet kutsuttiin vain 26-vuotiaana Eikerin kirkkoherraksi.[1]

Schmidt avioitui 1799 kenraalikomissaarin tyttären, Maren Elisabeth Mathea Oppenin (17781841) kanssa, mikä toi hänen ulottuvilleen huomattavan omaisuuden. 1808 hänestä tuli Kongsbergin rovasti. Hän perusti oppikoulun piiriinsä ja vaati alaisenaan olleita pappeja kouluttamaan opettajia. Hän kampanjoi myös rokotusten puolesta. Työnsä ohella hän jatkoi kirjallisia harrastuksiaan.[1]

Kansalliskokouksessa hän kuului tanskalaismielisenä itsestäänselvästi itsenäisyyspuolueeseen ja tuli valituksi perustuslakikomiteaan. Hän inhosi ruotsalaisia ja Herman Wedel-Jarlsbergin unionipuoluetta.[1] Hän ei näytellyt kovin huomattavaa roolia itse lakityössä, mutta hän sai vastustajiltaan "itsenäisyysrunoilija"-lisänimen patrioottisilla lauluillaan ja terävillä kommenteillaan unionia kannattavia kohtaan. Hän vastusti kaksikamarijärjestelmää ja oli demokraattisen, kansanvaltaisen kehityksen puolestapuhuja.[2]

Schmidt pettyi suuresti Ruotsi-Norja-unionin toteutuessa ja päätti muuttaa pois Norjasta jo 1817. Hän vietti seuraavat kaksi vuotta Tanskassa. 1819 hän jätti Eikerin lopullisesti ja muutti Himmelevin kirkkoherraksi Roskilden lähelle. Seurakunta oli huomattavasti pienempi, kuin hänen norjalainen vastuualueensa oli ollut. Vuonna 1826 hän väitteli teologian tohtoriksi teoksella Historia Paulicianorum orientalium. Hän oli jo julkaissut runokokoelman Samlede Digte 1811 ja vuonna 1835 julkaistiin kokoelma Nye samlede Digte. Hänen runojaan kuvattiin vanhanaikaisiksi, enemmän 1700-luvun tyylisiksi kuin meneillään olevalle vuosisadalle sopiviksi. Vuonna 1868 N. Hancke julkaisi postuumisti hänen päiväkirjansa, Uddrag for Aarene, vuosilta 18071818.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Carl Frederick Bricka: Schmidt, Frederik, 1771-1840, Præst Dansk biografisk lexikon. 1905. Projekt Runeberg. Viitattu 27. tammikuuta 2008. (tanskaksi)
  2. Frederik Schmidt www.eidsvoll1814.no. Viitattu 27. tammikuuta 2008. (norjaksi)