Fratelli d'Italia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sävel.

Fratelli d'Italia (Italian veljet) on Italian kansallislaulu. Laulu tunnetaan myös nimellä Il Canto degli Italiani tai sanoittajansa Goffredo Mamelin mukaan nimellä Inno di Mameli. Laulun on säveltänyt Michele Novaro.

Kansallislaulu on syntynyt 1800-luvun puolivälissä italialaisten nousseen kansallistunteen ilmentäjäksi. Runoilija Mameli kirjoitti runon taistelulauluksi vuonna 1847 Genovassa, säveltäjä Novaro sävelsi sen hieman myöhemmin Torinossa. Laulua leimaa voimakas vastakkainasettelu Itävallan kanssa, joka vielä tuossa vaiheessa piti osaa Pohjois-Italiasta valtansa alla. Fratelli d'Italia otettiin käyttöön Italian kansallislauluksi 12. lokakuuta 1946, samassa yhteydessä kun maa julistettiin tasavallaksi.

Fratelli d'Italia ei ole kansallishymninä ollut täysin vastaansanomaton. Sen sanoja on arvosteltu liian sotaisiksi ja ulkomaalaisvihamielisiksi. Lisäksi on huomautettu, että laulu kuvailee historiallisia vaiheita, jotka tosin olivat sen syntyaikana tärkeitä, mutta jotka nykyään ovat koko lailla tuntemattomia. Kritiikistä huolimatta Italian parlamentti on hiljanmilloin? vahvistanut laulun aseman uudella lailla.

Laulun teksti Epävirallinen suomennos
(2x)
Fratelli d'Italia,
l'Italia s'è desta,
dell'elmo di Scipio
s'è cinta la testa.
Dov'è la Vittoria?
Le porga la chioma,
che schiava di Roma
Iddio la creò.
Kertosäe:
Stringiamoci a coorte,
siam pronti alla morte.
Siam pronti alla morte,
l'Italia chiamò.
Stringiamoci a coorte,
siam pronti alla morte.
Siam pronti alla morte,
l'Italia chiamò! Si!
Noi siamo da secoli
calpesti, derisi,
perché non siam popolo,
perché siam divisi.
Raccolgaci un'unica
bandiera, una speme:
di fonderci insieme
già l'ora suonò.
Kertosäe
Uniamoci, amiamoci,
l'unione e l'amore
rivelano ai popoli
le vie del Signore.
Giuriamo far libero
il suolo natio:
uniti, per Dio,
chi vincer ci può?
Kertosäe
Dall'Alpi a Sicilia
Dovunque è Legnano,
Ogn'uom di Ferruccio
Ha il core, ha la mano,
I bimbi d'Italia
Si chiaman Balilla,
Il suon d'ogni squilla
I Vespri suonò.
Kertosäe
Son giunchi che piegano
Le spade vendute:
Già l'Aquila d'Austria
Le penne ha perdute.
Il sangue d'Italia,
Il sangue Polacco,
Bevé, col cosacco,
Ma il cor le bruciò.
Kertosäe
(2x)
Italian veljet,
Italia on noussut,
ja sitonut päähänsä
Scipion kypärän.
Missä on Victoria?
Kumartakoon hän päänsä Italian edessä,
sillä Rooman palvelijattareksi
Jumala on hänet luonut.
Kertosäe:
Muodostakaamme kohortit!
Olemme valmiit kuolemaan,
olemme valmiit kuolemaan,
Italia on kutsunut!
Muodostakaamme kohortit!
Olemme valmiit kuolemaan,
olemme valmiit kuolemaan,
Italia on kutsunut! (Kyllä!)
Vuosisatojen ajan
meitä sorrettin ja pilkattiin,
koskemme ole kansa,
koska olemme jakautuneet.
Kootkoon meidät ainoisin
lippu, yksi toivo:
että liitymme yhteen,
onhan hetki jo lyönyt.
Kertosäe
Yhdistäytykääme, yhdistäytykäämme!
Yksimielisyys ja rakkaus
ilmoittavat kansoille
Herran tien.
Vannokaamme vapauttavamme
isänmaamme kamara:
Jos Jumala meidät yhdistää,
Kuka voi meidät voittaa?

:Kertosäe

Alpeilta Sisiliaan
Legnano on kaikkialla
Ferruccion joka miehellä
on sydän ja käsi!
Italian lapset
ovat nimeltään Balilla
ja jokainen kello
kutsuu iltamessuun.
Kertosäe
Herhiläisten lailla,
he heiluttavat maksettua miekkaa.
Itävallan kotka
on jo menettänyt höyhenensä.
Italian verta,
Puolalaisten verta
se on juonut kasakoineen.
Mutta hänen sydämensä se on polttanut.
Kertosäe

Neljäs säkeistö viittaa tapauksiin Italian historiassa, joilla oli suuri merkitys Italian kansallistunteelle. Legnanon taistelussa italialaiset joukot löivät Fredrik I Barbarossan johtamat saksalaiset joukot vuonna 1176, tehden samalla lopun Pyhän Saksalais-roomalaisen keisarikunnan vallasta Italian niemimaalla. Ferruccio viittaa Francesco Ferruccioon, joka johti Firenzen kauppatasavallan joukkoja Kaarle V:n piirittäessä kaupunkia 12. lokakuuta 1529 - 12. elokuuta 1530. Urheudestaan kuuluisaksi tullut Ferruccio sai surmansa piirityksen loppuvaiheessa 3. elokkuta 1530. Italian yhdistymisen puolestapuhujat nostivat Ferruccion erääksi yhdistyneen Italian esitaistelijoista. Balilla oli oikealta nimeltään Giovan Battista Perasso. Hän johti teini-ikäisenä kapinaa itävaltalaisia vastaan Genovassa vuonna 1746. Säkeistössä mainitut kellot, jotka kutsuvat iltamessuun, viittaavat vuoden 1282 "Sisilian iltamessuun", jossa Sisilian väestö teki kapinan maata miehittäneitä ranskalaisia joukkoja vastaan ja murskasi ne perin pohjin.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]