Ford Mustang (2005)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ford Mustang (5. sukupolvi)
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Yhdysvallat
Flat Rock, Michigan
Valmistaja AutoAlliance International 2005–2012
Ford Flat Rock Assembly 2012–
Konserni Ford Motor Company
Valmistusvuodet 2004–2014
Korimalli 2-ovinen coupe
2-ovinen convertible
Muotoilija Sid Ramnarace (2002)
Edeltäjä Ford Mustang 4. sukupolvi
Seuraaja Ford Mustang 6. sukupolvi
Vetotapa takaveto

Viidennen sukupolven Ford Mustang on Fordin vuosina 2004–2014 valmistama urheiluautomalli. Mustangin viides sukupolvi tuli markkinoille mallivuodelle 2005 ja se sai kasvojenkohotuksen mallivuodelle 2010. Mallin design on kanadalaissyntyisen Sid Ramnaracen suunnittelema, hän työskenteli projektin parissa vuoden 2001 lopulta vuoden 2002 puolivälin tietämille. Vihjeitä uuden Mustangin ulkonäöstä antoivat kaksi konseptiautoa, jotka olivat esillä vuoden 2003 Detroitin autonäyttelyssä. Koodin "S-197" alla kulkenut projekti oli käynnistynyt vuonna 1999, pääinsinööri Hau Thai-Tangin alaisuudessa, hieman sen jälkeen kun vuoden 1998 "New Edge" SN-95 -faceliftmalli oli saatu markkinoille. Mallin suunnittelutyö alkoi Fordin designjohtaja J Maysin luotsaamana vuoden 1999 jälkimmäisellä puoliskolla ja päätökseen se saatiin heinäkuussa 2002.[1]

Konseptiautot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2003 Ford Mustang GT Concept, Mustang Convertible Concept[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2003 Mustang convertible -konseptiauto

Vuoden 2002 tammikuun ja marraskuun välisenä aikana viimeistellyt kaksi konseptiautoa olivat esillä Fordin osastolla, vuoden 2003 tammikuussa pidetyssä Detroitin autonäyttelyssä.[2][3]

Redline Red Metallic -värisen Ford Mustang GT convertible -konseptin erityisvarusteisiin kuului kojelaudan ja keskikonsolin taitekohtaan sijoitettu "showbar", eli billet-alumiinirenkaalla ympäröity mittari, joka ilmaisee imusarjan paineen, seossuhteen sekä "boostin",[4] 20-tuumaiset vanteet, 13.8-tuumaiset ristiinporatut Brembo-jarrut, punainen-kivihiili -nahkaverhous istuimien selkämyksen perforoinnilla, 5-portaisen automaattivaihteiston billet-alumiininen valitsin, kisatyyppiset 4-pisteturvavyöt ja alumiinipaneeliin istutettu mittaristo.[5]

Tungsten Silver -värisen Ford Mustang GT coupe -konseptin varustukseen kuului lasikatto ja konepellin toimivat scoopit sekä samantyyppinen kivihiili-punainen -nahkaverhoilu billet-alumiinisin osin, kuin avomallissa. Auton voimanlähteenä toimi mekaanisesti ahdettu MOD 4.6 L -moottori, jonka tehoksi ilmoitettiin noin 400 hevosvoimaa.[6]

Vaikka näyttelyssä oli esillä monia muitakin konseptimalleja kuten Cadillac Sixteen, Aston Martin V8 Vantage ja Dodge Tomahawk, amerikkalainen autoilun aikakauslehti AutoWeek kuvasi Mustang-konsepteja näyttelyn huomionarvoisimmiksi autoiksi.

Molemmat autot myytiin meklari Barrett-Jacksonin Palm Beachilla järjestämässä huutokaupassa vuonna 2009, 175 000 dollarin kappalehintaan.

S-197[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavan Vuoden North American International Auto Showssa, Detroitissa, Ford esitteli koodinimeä "S-197" kantaneen uuden Mustangin, josta siis oli saatu esimakua jo vuoden 2003 konseptimalleissa. Mallivuodelle 2005 esitelty auto käytti D2C -pohjalevyä. Pääinsinööri Hau Thai-Tangin ja designeri Sid Ramnaracen ohjauksessa suunniteltu viidennen sukupolven Mustang ammensi inspiraationsa vuosien 1964–1970 ensimmäisen sukupolven Mustangista. Fordin designosaston silloinen varapääjohtaja J Mays halusi auton estetiikan henkivän retrofuturismia.

2005 – 2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2005–2009 Mustang
Valmistusvuodet 9/2004–2008
Korimalli Coupé
Convertible
Muotoilija Doug Gaffka
(S-197 designjohtaja: 2000–2001)
Larry Erickson
(S-197 designjohtaja 2001-2004)
Sid Ramnarace
(S-197 ulko: 2001)
Kevin George (S-197 sisä: 2001)
Doug Gaffka (Bullitt: 2006) [7]
Tekniset tiedot
Moottori 4.0 L Cologne V6
4.6 L Modular V8
5.4 L Modular Supercharged V8
Vaihteisto 5-portainen manuaali
(T-5, TR-3650)
6-portainen manuaali (TR-6060)
5-portainen automaatti (5R55S)
Mitat
Massa V6 coupe MT/AT:
1 520 kg / 1 551 kg
V6 convertible MT/AT:
1 576 kg / 1 613 kg
V8 coupe MT/AT:
1 579 kg / 1 599 kg
V8 convertible MT/AT:
1 637 kg / 1 658 kg
GT500 coupe: 1 792 kg
GT500 convertible: 1 833 kg
Pituus 4 770 mm
Akseliväli 2 720 mm
Leveys 1 870 mm
Korkeus 1 380 mm
2005–2009 Mustang GT Coupé

Mustang[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmistelut 2005 Mustangin tuotannon aloittamiseksi käynnistyivät syyskuun 7. päivänä vuonna 2004 ja ensimmäinen 2005-mallivuoden auto rullasi Flat Rock Assembly -tehtaan linjalta syyskuun 27. päivänä 2004. Autojen toimitukset myyntiin ja ostajille Yhdysvalloissa alkoivat vuoden 2004 lokakuun lopulla ja mallin valmistus päättyi vuoden 2008 lopulla, jolloin valmistettiin siis mallivuoden 2009 autoja. Vuosien 2005–2009 perus-Mustangin voimanlähteenä toimi Fordin valurautalohkoinen 4.0 L Cologne SOHC V6, joka korvasi vuoteen 2004 asti käytössä olleen 3.8 L Essex OHV V6:n. Moottorin teho oli 210 hv (157 kW) @ 5300 r/min ja vääntömomentti 325 Nm @ 3500 r/min. Vakiovaihteistona oli 5-portainen Tremec T-5 manuaalivaihteisto ja valinnaisena Fordin 5-portainen 5R55S-automaatti. Perävälitys on kummankin vaihtesiton kanssa 3.31:1. Amerikkalaisen autoilun aikakauslehti Motor Trendin järjestämässä vertailutestissä Pontiac G6 Convertiblen kanssa, automaattivaihteistolla Mustang V6 convertible suoriutui 0–60 mph (97 km/h) kiihdytyksestä 7,3 sekunnissa, joka on 1,4 sekuntia nopeampi aika kuin vuoden 2006 G6 convertiblen.[8][9]

Edessä on MacPherson-joustintuet L-alatukivarsilla, takana uusi kolmivarsituenta ja Panhard-tanko. Monet entusiastit ja autolehtien toimittajat kritisoivat Fordin ratkaisua käyttää urheilullisessa autossa jäykkää taka-akselia. Ford kertoi vastineessaan, että takapään erillisripustus olisi nostanut auton myyntihintaa Yhdysvalloissa noin 5 000 dollarilla ja siksi yhtiö pitäytyi edullisemmassa vaihtoehdossa, jonka ominaisuudet kuitenkin keskiverto-ostajan kannalta ovat täysin riittävät.[10]

Vuoden 2005 Mustangin vakiovarusteisiin kuuluivat mm. sähkötoimiset ikkunat, sähkösäätöiset taustapeilit, keskuslukitus kauko-ohjaimella, etuturvatyynyt, AM/FM-radio CD-soittimella, 16-tuumaiset, maalatut alumiinivanteet. Jarrulevyt olivat aiempaa suuremmat ja edessä ne oli varustettu kaksimäntäisillä satuloilla. Valinnaisvarusteita olivat mm. Interior Upgrade -paketti, johon kuului harjattua alumiinia- tai eri värivaihtoehtoja sisältänyt MyColor -panelisto kojetauluun ja mittaristoon, Shaker 500- tai Shaker 1000 -premium-audiojärjestelmä kuuden CD-levyn vaihtajalla ja MP3-liitännällä, nahkaverhoillut istuimet, kuljettajan six-way-sähkösäätöinen istuin ja lukkiutumattomat jarrut luistonestolla.

Mustang GT[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustang GT:n voimanlähteenä toimi muuttuvalla venttiilien ajoituksella varustettu, täysalumiininen 4.6 L 3-valve SOHC Modular V8, jonka jatkeena on perus-Mustangien vaihteistoja jykevämpi Tremec TR-3650. Moottori tuottaa tehoa 300 hv (224 kW) @ 5750 r/min ja sen vääntömomentti on 433 Nm @ 4500 r/min. Varttimailin GT suoritti 12,8 sekunnissa ja kiihdytys 0–60 mph (97 km/h) vei 4,6 sekuntia. Mustang GT:n voimalinjan varustukseen kuului tasauspyörästön vetoluistonesto ja sama hiilikuitukytkin, joka oli käytössä vuosien 2003 ja -04 SVT Cobrassa ja 2007 Shelby GT500:ssa. Vetopyörästön ison hammaspyörän halkaisija on 8.8 tuumaa (224 mm) ja pyörille voima siirtyy 31-spoorisien vetoakseleiden välittämänä. Vuosien 2005 ja 2006 manuaalivaihteisen Mustang GT:n perävälitys on 3.55:1. Mallivuodesta 2007 lähtien vakiovälitys oli 3.31:1 ja tiheämpi 3.55:1 oli tehdasoptio. Automaattivaihteistolla varustettujen autojen perävälitys oli kaikkina mallivuosina 3.31:1.

Mustang GT:n jousitus oli vakioversiota tiukempi. Etujarrulevyjen halkaisija on 12.4 tuumaa, kun se V6-Mustangeissa on tuumaa pienempi. ABS-jarrut luistonestolla ovat vakiovaruste. Vakio-Mustangista poiketen, GT:n kardaaniakseli on kaksiosainen ja auto on varustettu ruostumattomasta teräksestä valmistetulla kaksoispakoputkistolla. Maskin sumuvalot ovat vakiovaruste, vakiorenkaat ovat 17-tuumaiset, valinnaisena 18 tuumaa.

Erikoismallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiansa aikana 2005–09 Mustangista valmistettiin lukuisia erikoisversioita, sekä Fordin ja kilpailutoimintaa pyörittävän osaston, että ulkopuolisten yhtiöiden toimesta. Erikoisversioissa tähdättiin useimmiten auton suorituskyvyn parantamiseen.

Valmistaja Versiot
Ford Ford Mustang V6 Pony Package, Ford Mustang GT, Ford Mustang GT California Special, Ford Mustang Bullitt,
Ford Shelby GT500, Ford Shelby GT500KR, Ford Shelby GT500 Red Stripe, Ford Warriors in Pink Mustang, Ford AV8R Mustang
Ford
Racing
Ford Racing FR500S Mustang, Ford Racing FR500C Mustang, Ford Racing FR500GT Mustang, Ford Racing FR500CJ Mustang
Shelby Shelby GT, Shelby GT/CS, Shelby GT-H, Shelby CS6 Mustang, Shelby CS8 Mustang, Shelby GT500 Super Snake,
Shelby 40th Anniversary GT500, Shelby Terlingua Mustang
Roush Roush V6 Mustang, Roush Sport Mustang, Roush Stage 1 Mustang, Roush Stage 2 Mustang, Roush Stage 3 Mustang
Roush 427R Mustang, Roush Speedster, Roush 428R Mustang, Roush 429R Mustang, Roush P-51A Mustang, Roush P-51B Mustang
Roush 427R Trak Pak, Roush Stage 3 BlackJack Mustang, Roush RTC Mustang, Roush Drag Pak Mustang, Roush RS3/C Mustang
Saleen Saleen S281 3-Valve Mustang, Saleen S281 Supercharged Mustang, Saleen S281 Red Flag Edition Mustang,
Saleen S281 Extreme Mustang, Saleen H281 Mustang, Saleen Parnelli Jones Limited Edition Mustang, Saleen H302 3-Valve Mustang,
Saleen H302 Supercharged Mustang, Saleen S302 Extreme Mustang, Saleen Patriot Edition Mustang,
Saleen Dan Gurney Signature Edition Mustang, Saleen S302 Sterling Edition Mustang, Saleen "Bad Boy Edition" Mustang,
Saleen Dark Horse Extreme Mustang, Saleen Molly Pop Mustang, Racecraft 420S Mustang
Steeda Steeda Q500 Mustang, Steeda Q650 Mustang, Steeda Shelby GT500, Steeda QS6 Mustang, Steeda Q650R Mustang,
Steeda Q335 Club Racer
Muut Barrett-Jackson Shelby GT, Foose Stallion, Foose Super Stallion, Geiger Cars Mustang GT520,
AJ Foyte Coyote Edition Mustang, Cragar Special Edition Mustang GT, Legend Mustangs LM500X, SMS 25th Anniversary Mustang Concept
R&A Motorsports Twister Special Mustang

2010 – 2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010 – 2014 Mustang
Valmistusvuodet 1/2009 – 6/2014 [11]
Korimalli Coupé
Convertible
Muotoilija Doug Gaffka
(S-197 II designjohtaja: 2006)
George Saridikas
(ulkoa: 2006)
Robert Gelardi
(sisusta: 2006, mv 2013 facelift ulkoa: 2010) [3]
Tekniset tiedot
Moottori 3.7 L Duratec V6
4.0 L Cologne V6 (vain 2010)
4.6 L Modular V8 (vain 2010)
5.4 L Modular supercharged V8
5.0 L Coyote V8
5.8 L Modular supercharged V8
Vaihteisto 5-portainen manuaali
(TR-3650)
6-portainen manuaali
(TR-6060, Getrag / Ford MT82)
5-portainen automaatti
(5R55S)
6-portainen automaatti
(6R80)
Mitat
Massa V6 coupe MT/AT:
1543 kg / 1567 kg
V8 GT coupe MT/AT:
1 603 kg / 1622 kg
V8 GT500 coupe MT:
1 747 kg
Pituus 4 780 mm
Akseliväli 2 720 mm
Leveys 1 880 mm
Korkeus 1 410 mm Coupé
1420 mm Convertible
2010 Ford Mustang V6

2010 Mustang[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mallivuoden 2010 Mustang paljastettiin marraskuun 18. päivänä vuonna 2008, hieman ennen Los Angelesin autonäyttelyä. Mallin valmistus aloitettiin tammikuun 12. päivänä vuonna 2009 ja myyntiin autot tulivat saman vuoden maaliskuussa.[12] 2010 Mustang oli uudistettu versio 2005–2009 -malleista ja se käytti edeelleen D2C-pohjalevyä. Mallin suunnittelu oli aloitettu vuonna 2005, designjohtaja Doug Gaffkan alaisuudessa. Tehdyistä luonnoksista tuli seuraavana vuonna valituiksi George Saridikasin ulkokuoren designia- ja Robert Gelardin sisäpuolta koskevat ehdotelmat. Korin uudistettujen muotojen myötä etenkin auton aerodynamiikka parani merkittävästi. Fordin ilmoituksen mukaan Mustangin ilmanvastuskerroin pieneni V6-mallissa 4 % ja GT:ssä 7 %. Keulan noste oli vähentynyt V6-mallissa 37 % ja GT:ssä 23 %.[13]. Yksityiskohtiin paneutuvia muutoksia olivat uusittu "Mustang"-emblemmi,[14] integroidulla suuntavilkuilla varustettujen ajovalojen uusi design, taustapeilien uusi, kapeampi muotoilu, konepellin näyttävä "voimapatti" ja uudistetut kolmilinssiset LED-takavalot, vaeltavalla suuntavilkulla. Mustang GT:n tunnusomaiset maskin sumuvalot olivat pienempikokoiset kuin 2005–2009 -malleissa. V6-mallien osittain uudistettuun Pony Package -varustepakettiin kuuluneet sumuvalot oli nyt sijoitettu maskin alapuolelle. Radioantenni oli siirretty auton takaosaan. Tavaratilan kannessa ei ollut enää pesää avaimelle, vaan sen aukaisu hoidettiin ainoastaan kauko-ohjauksella.[15] Korin ulkoiset mitat sen sijaan pysyivät lähes muuttumattomina.[16]

Mustangin sisätilojen uudistukseen kuului korkealaatuisen termoplastisen olefiinin käyttö pintamateriaalina, oikeaa alumiinia olevat koristeosat sekä kokoonpanon ja viimeistelyn parannettu taso. Sisätilojen uusi design hakeutui irti edeltäjänsä lineaarisista muodoista. Ford SYNC tuli kaikkien versioiden tehdasoptioksi, lukuun ottamatta kaikkein edullisinta perusmallia.

V6-mallien voimalinjaan ei ollut tullut muutoksia. Perusmoottorina jatkoi 4.0 L Cologne V6, jonka jatkeena oli joko viisiportainen manuaalivaihteisto tai valinnainen automaattivaihteisto. Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että V6-mallin pakoputken pään halkaisija kasvoi 2½-tuumaisesta kolmituumaiseksi.[17] 2010 Mustang sai tiukemman jousituksen ja vaimennuksen, joka paransi sen ajettavuutta kovemmissa nopeuksissa ja nopeassa kaarreajossa. AdvanceTrac -luistonesto- ja ajonvakautusjärjestelmä tuli vakiovarusteeksi. Perusversiossa oli vakiovarusteena 17-tuumaiset pyörät maalatuilla kevytmetallivanteilla, 18-tuumaiset pyörät olivat optio. V8-malleissa 18-tuumaiset pyörät olivat vakiovaruste. Ajo- ja käyttömukavuutta lisääviä valinnaisvarusteita olivat mm. kaksialueilmastointi, Sirius Travel Link radio- ja navigaatiojärjestelmä, peruutuskamera ja korkiton tankkausjärjestelmä.[16]

2011 ja 2012 Mustang[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mallivuodesta 2005 lähtien Mustangin käytössä ollut 4.0 L V6 alkoi ikääntyä ja vuonna 2011 se korvattiin Fordin 3,7-litraisella Duratec 37 DOHC V6 -moottorilla. Moottori edusti Cyclone-moottoriperheen viimeisintä kehitysastetta, esim. sen molemmat sylinterikannet oli varustettu kahdella muuttuva-ajoitteisella nokka-akselilla (Twin Independent Variable Camshaft Timing, Ti-VCT). Moottorin tehontuotto on 305 hv (227 kW) @ 6500 r/min ja vääntömomentti 380 Nm @ 4250 r/min. Toisin kuin aiemmin V6-perusmallien yhteydessä, Mustang oli nyt varustettu kaksoispakoputkistolla[18]

Voimalinjan uudistukseen kuului uusien vaihteistojen esittely ja näillä yhteistoimilla saatiin Mustangin polttoainetaloutta parannettua. Fordin ja Getragin yhteistyönä kehittämällä, 6-portaisella MT82-manuaalivaihteistolla varustettu Mustang kulutti polttoainetta, EPA-normien mukaisesti mitattuna, kaupunkiajossa 12 l/100 km ja maantieajossa 8,1 l/100 km. Valinnaisella, uudella 6-portaisella 6R60-automaatilla vastaavat lukemat olivat kaupungissa 12 l/100 km ja maantiellä 7,6 l/100 km.[19] Uusi, 2.73:1-välityssuhteella ollut rajoitetun luiston taka-akseli vaikutti osaltaan polttoainetaloutta parantavasti. Aiemmin käytössä ollut, tiheämpi 3.31:1-välitys oli silti edelleen optiolistalla, valinnaisvarusteena niille, jotka arvostivat auton nopeampaa kiihtyvyyttä.[18]

2011 Mustangiin tuli kesällä 2010 tarjolle V6 Performance Package, johon kuului 3.31:1-perä, tiukempi alusta ja jousitus, 19-tuumaiset vanteet ja performance-renkaat, edessä vaimennintornien poikittaistuki sekä elektronisen ajonvakautuksen performance-asetukset.[18]

Muihin vuoden 2011 Mustangin päivityksiin kuuluivat Nexteer Automotiven kehittämä sähkötoiminen ohjaustehostin (Electric Power-assisted Steering, EPAS), joka kykeni korjaamaan ajautumista väärälle kaistalle tien kallistumisen tai sivutuulen vuoksi ja auttaa tasapainottamaan pyörien epätasapainoa suurilla nopeuksilla, yleiset aerodynamiikkaan ja NVH:hon kohdistuneet parannukset, mittariston digitaalinen viesti- ja informaatiokeskus, taustapeilien kuolleen kulman vahdit, yleismallinen autotallin oven kauko-ohjain, 160 mph -nopeusmittari sekä Fordin ohjelmoitava MyKey-järjestelmä.[18]

Mustang Cobra Jet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ford oli vuonna 2008 tehdasvalmistajana tehnyt paluun NHRA:n Stock- ja Stock Eliminator kiihdytyskisaluokkiin ja samalla legendaarinen Cobra Jet -nimi teki comebackin. Vaikka auto ei ollut katulaillinen, se luokiteltiin silti tuotantomalliksi. Voimanlähteenä CJ:ssä käytettiin 5,4-litraista, mekaanisesti ahdettua Modular V8 -moottoria, jonka teho oli viritysasteesta riippuen 430–500 hv. Tehtaan jäljiltä olleella vuoden 2012 autolla vedettiin kiihdytysradalla seuraavanlaiset suoritukset: kiihtyvyys 0–60 mph (97 km/h) 1,52 sekuntia ja 0–100 mph (161 km/h) 3,26 sekuntia. Varttimailin kiihdytys vei aikaa 7,848 sekuntia, loppunopeudella 174.4 mph (280,66 km/h). Näillä tuloksilla Mustang Cobra Jet päihitti Bugatti Veyronin sekä Ariel Atom V8:n ja se voitiin kruunata maailman nopeimmin kiihtyväksi tuotantoautoksi.[20] Vuoden 2012 CJ:n voimansiirtolinjassa luotettiin jo 1960–70-luvuilla kestäviksi havaittuihin komponentteihin. Vaihteisto oli kiihdytyskäyttöön muokattu kolmeportainen C4-automaatti ja tasauspyörästönä oli Fordin 9-tuumainen perä.[21]

2013 Mustang[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2013-14 Mustang (facelift)

S-197 Mustang ehti saada vielä yhden kasvojenkohotuksen ennen valmistuksensa loppumista. Mallivuoden 2013 facelift esiteltiin marraskuussa 2011. Ulkoisiin muutoksiin kuuluivat HID-ajovalot ja nyt korin ulkoreunan puolelle siirretty LED-pysäköintivalo/suuntavilkkupaketti sekä uusi maski ja etupuskuri. Pony Package -varustepakettiin kuului taustapeilien kuoren LED-lätäkkövalo, joka heijasti maahan laukkaavan ponin, 18-tuumaiset pyörät ja keulan alaosan sumuvalot. Taakse tuli uudet LED-valot, vaeltavalla vilkulla ja jarruvalon yhteyteen integroidulla peruutusvalolla. Tavaratilan kanteen, valaisimien väliin tuli musta paneli. Faceliftin yhteydessä tarjolle tuli myös uusia vannemalleja.

Sisätiloissa Premium-varustetason mittaristoon lisättiin 4.2-tuumainen näyttö, joka kertoo G-voiman, kiihdytykseen käytetyn ajan, polttoaineseoksen suhteen sekä sylinterikansien ja moottoriöljyn lämpötilan. 6-portaiseen automaattivaihteistoon lisättiin SelectShift -ominaisuus, joka antaa kuljettajalle mahdollisuuden valita vaihteet käsikäyttöisesti.

Mustang GT[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010–2012 Mustang GT

Mallivuodelle 2010 Mustang GT:n 4.6 L V8 sai lisää tehoa ja voimaa. Lukemiksi ilmoitettiin nyt 315 hv (235 kW) @ 6000 r/min ja 441 Nm @ 4250 r/min. Vaihteistona oli edelleen joko 5-portainen manuaali- tai automaattivaihteisto. 3,5-tuumaiseksi kasvatetun kaksoispakoputkiston vaimentimien ominaisuuksia muokattiin siten, että ne antoivat läpi aiempaa muhkeamman V8-soundin.[17] Aivan kuten V6-moottorisissa perus-Mustangeissa, myös GT:n alustaa ja jousitusta viritettiin tiukemmaksi. GT:n Vakiovarustukseen kuuluvaan AdvanceTrac -ajonvakautustoimintoon lisättiin Sport Mode, joka antaa kuljettajalle enemmän vapauksia, ilman että järjestelmä puuttuu peliin. Vuoden 2010 Mustang GT:n vakiorengaskoko oli 18 tuumaa – tuuman enemmän kuin aiemmin – ja uudeksi optioksi tuli 19-tuumaiset pyörät.[16]

Vuodelle 2010 tuli tarjolle kaksi uutta performance-pakettia. 3.73 Axle Package piti nimensä mukaisesti sisällään 3.73:1-perävälityksen. Lisäksi pakettiin kuului tehokkaammat etujarrupalat ja AdvanceTrac-järjestelmän erityisasetukset. Track Package -pakettiin kuului tehokkaammat etu- ja takajarrupalat, GT500-mallista lainatut vakaajatangot ja alatukivarret, erityisesti pakettia varten säädetyt iskunvaimentimet, 19-tuumaiset Pirelli-renkaat, 3.73:1-taka-akseli hiilikuituisilla luistonestopakoilla sekä AdvanceTrac-järjestelmän erityisasetukset.[13][22]

2011 ja 2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustang GT Convertible
2013-14 Mustang GT Convertible

Loppuvuodesta 2010 lähtien Mustang GT:n voimanlähteenä alettiin käyttää täysalumiinista, 32-venttiilistä, 5.0 L DOHC Coyote V8 -moottoria. Mallivuoden 2011 Mustang GT oli ensimmäinen Ford, jossa kyseistä moottoria käytettiin. Vaikka uuden moottorin iskutilavuus oli samainen 4,9 litraa kuin Fordin alkuperäisen "5.0" Windsor V8:n, ne eivät ole keskenään mitään sukua. Sen sijaan moottori on samankaltainen 4,6-litraisen V8:n ja muiden Modular-perheen moottoreiden kanssa. Uudessa 5.0-moottorissa oli DOHC-kannet aivan kuten muissakin Modular-perheen moottorissa ja sen sylinteriporauksien keskipiste ja kansitason korkeus olivat samat kuin poistuvan 4.6 V8:n. Eroina varhaisempiin Modular-moottoreihin on mm. suurempi poraus (ja pidempi isku kuin sen lähisukulaisella 4.6 V8:lla), joka mahdollistis uurempien venttiilien käytön sekä imu- ja pakoventtiilien muuttuva ajoitus, Twin-independent Variable Cam Timing (Ti-VCT). Moottorin kehittyneempi design aiheutti sille noin 5 kg:n painonlisäyksen aiempaan 4.6 L V8:aan verrattuna ja sen massa oli nyt noin 195 kg. Kierroslukumittarin punaviivan raja oli nostettu 7 000 kierrokseen minuutissa. 91-oktaanista tai nakutuskestävyydeltään parempaa (Yhdysvalloissa laatu "premium") moottoribensiiniä käytettäessä 5.0 L V8 tuotti tehoa 412 hv (307 kW) @ 6500 r/min, vääntömomentin ollessa 529 Nm @ 4250rpm.[23] "Regular"-bensiiniä (okt. 87) käytettäessä moottorin teho putoaa 402 hv:aan (300 kW) ja vääntö 511 Nm:iin.[24]

Uuden 5.0 V8:n ominaisuuksiin kuului mäntien alapuolen öljysuihkutus, jonka avulla päästiin parempaan lämmönhallintaan, peltipakosarjat sekä parannettu jäähdytysnesteen ja voiteluöljyn kierto, jossa oli otettu huomioon nopean kaarreajon aiheuttamat suuret sivuttaisvoimat.

Mallivuodelle 2011 Mustang GT:n voimansiirto uudistettiin. Molemmat vaihteistot, 6-portainen Getrag/Ford MT82 -manuuali sekä 6-portainen 6R80-automaatti, olivat vahvistettuja versioita V6-moottorien yhteydessä käytetyistä vastaavista. Manuaalivaihteiston yhteydessä perävälityksenä oli 3.31:1, automaatin kanssa välitys oli harvempi 3.15:1. Uusitun voimalinjan ansiosta mallivuoden 2011 Mustang GT:n polttoainetalous parani aiempaan verrattuna. 6-portaisella manuaalivaihteistolla varustettu Mustang GT kulutti polttoainetta, EPA-normien mukaisesti mitattuna, kaupunkiajossa 14 l/100 km ja maantieajossa 9 l/100 km. Valinnaisella, uudella 6-portaisella automaatilla vastaavat lukemat olivat kaupungissa 13 l/100 km ja maantiellä 9,4 l/100 km.[25]

Vuodelle 2011 Mustang GT sai samat koriin ja sisustaan kohdistuneet muutokset kuin V6 Mustang. Yksinomaan GT:hen kohdistuneita muutoksia olivat lokasuojien "5.0"-tunnukset, jotka korvasivat aiemmat "GT"-tunnukset sekä valinnainen Brembo Brake Package, johon kuului Shelby GT500 -mallista lainatut 14-tuumaiset etujarrulevyt, uniikit 19-tuumaiset vanteet Pirelli P-Zero ultra high performance -renkailla, AdvancedTrack -ajonvakautuksen vakiotilan ja "sport"-moodin erityisasetukset sekä kireämpi alusta ja jousitus (ei niin aggressiivinen kuin BOSS 302:ssa ja Shelby-malleissa, mutta huomattavasti jäykempi kuin vakioalustaisessa GT:ssä). Mustang GT Convertible sai keulalleen vaimennintornien välitangon, jämäkämmän apurungon sekä joukon muita muutoksia, joilla korin jäykkyys kasvoi 12% aiemmasta. Kaikki 19-tuumaisilla pyörillä varustetut versiot (Brembo brake -paketti, California special ym.) saivat myös saman välitangon ja etukelkan.

Mallivuoden 2012 puolivälissä takaistuimelle tuli paremmin piiskaniskuvammoilta suojaavat, suuremmat niskatuet, jotka ovat taittevissa ala-asentoon silloin, kun takaistuimella ei ole matkustajia. Korin peräpeilin aerodynamiikkaa viilattiin hieman paremmaksi aiemmasta.[23]

2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2013-14 Mustang GT

Mallivuoden 2013 kasvojenkohotuksen yhteydessä GT sai samanlaisen keulan kuin Shelby GT500 -versiossa ja mustattujen takavalojen väliin sijoitetun mustan paneelin. Keulan sumuvalot ovat LED-tyyppiset ja konepellin jäähdytysritilät toimivat oikeasti. Moottori sai tehoa lisää 8 hv (6 kW), ja nyt sen lukema oli siis 420 hv (313 kW). Coupen optiolistalle lisättiin Recaro-istuimet.

Manuaalivaihteistolla varustettuun GT Coupehen oli tarjolla Track Package -paketti. Siihen kuului Brembo Brake -paketti kokonaisuudessaan, Torsen-tyyppinen tasauspyörästö 3.73:1-välityksellä, Boss 302:sta lainattu alumiininen jäähdytin ja öljynjäähdytin sekä alustan muutokset.[26]

Mustang Boss 302[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustang Boss 302 (2012)
Pääartikkeli: Boss 302 Mustang

Ford elvytti "Boss 302" -nimen mallivuodelle 2012. Mallin voimanlähteen perustaksi otettiin vuoden 2011 Mustang GT:n 5.0 Coyote V8, jota ryyditettiin Fordin 302R-kilpa-autosta lainatulla "runners in the box" -imusarjalla, paremmin hengittävillä kansilla ja nokka-akseleilla. Vakioviritteinen Coyote 5.0 V8 antoi tehoa 412 hv (307 kW) ja mainituilla muutoksilla varustettu moottori 444 hv (331 kW). Tehonlisäyksen vastapainona suurin vääntömomentti putosi 14 Nm ja se oli tässä versiossa 515 Nm. Ford toimitti verkostonsa kautta racing-osia myös kuluttajamarkkinoille ja etenkin kisa-imusarja nousi suosituksi aftermarket-osaksi, koska sillä saatiin aikaan huipputehoa nostava vaikutus myös pelkkien vakiokansien ja -nokkien kanssa. [27]

Boss 302:n alusta ja jousitus on viritetty GT:tä tiukemmaksi ja kallistuksenvakaimet edessä ja takana ovat paksummat. Auton koria on laskettu alaspäin edessä 11 mm mutta takana vain 1 mm. Tämä antaa sille aggressiivisen etunojan vakio-GT:hen verrattuna. Iskunvaimennuksen, tai itse asiassa heilahduksenvaimennuksen, jäykkyys on säädettävissä ja tietokoneohjatun ajonvakautuksen asetukset on tehty erityisesti nopeaa kaarreajoa silmällä pitäen. Krin aerodynamiikkaa parantavat osat on lainattu 302R-kilpa-autosta. 19-tuumaiset, mustat kevytmetallivanteet ovat edessä 9- ja takana 9.5-tuumaiset, renkaina on Pirellin P-Zero -renkaat.

Boss 302 Laguna Seca[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boss 302 Laguna Seca

Boss 302 Laguna Seca on pidemmälle kehitetty versio, joka suunniteltiin täyttämään Boss 302:n ja Boss 302R:n välinen rako. Nimensä malli on saanut Laguna Seca -moottoriradan mukaan. Mallin varusteisiin oli lisätty Recaro-kuppipenkit, Torsen-tyyppinen tasauspyörästön luistonesto (molemmat mainitut olivat Boss 302:n optiovarusteita), jäykempi alusta ja jousitus sekä jykevämpi kallistuksenvakain takana. Laguna Seca -version takaistuin on poistettu ja selkänojan tilalla on korin jäykkyyttä lisäävä X-kehikko. Ultra high-performance Race-compound -renkaat on asennettu edessä 19 × 9- ja takana 19 × 10 -tuumaisille kevytmetallivanteille. Etujarrujen jäähdytyksestä huolehditaan Ford Racing -tyyppisillä ilmakanavilla. Etu- ja takaspoilerit on suunniteltu erityisesti korkeita moottoriratanopeuksia varten.

Vuonna 2012 Laguna Seca Boss 302 oli tarjolla kahtena eri värivaihtoehtona, musta tai Ingot Silver -harmaa, punaisella katolla ja -kylkiraidoituksella. Vuoden 2013 väreinä olivat musta ja School Bus Yellow -keltainen, molemmat mattahopeisilla heijastavilla kylkiraidoilla. Molempina vuosina mallia valmistettiin 750:n auton erä, kaikkiaan siis 1 500 kappaletta.[28][29]

Shelby GT500[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010 Shelby GT500
Pääartikkeli: Shelby Mustang

Mallivuodelle 2010 Shelby GT500 sai koriinsa samat muutokset kuin muutkin Mustangit. 2010 Shelby GT500 ei ole tismalleen suoraa jatkumoa vuosien 2007–2009 GT500:lle, vaan siihen tehdyt muutokset tekevät siitä samankaltaisen vuoden 2008 Shelby GT500KR:n kanssa. GT500:n mekaanisesti ahdettu 5.4 L DOHC V8 antoi tehoa 540 hv (400 kW) @ 6200 r/min, vääntömomentin ollessa 691 Nm.

Vuonna 2011 GT500:n 5,4-litrainen V8 sai alumiinisen sylinterilohkon. Samalla sen teho nostettiin 550 hevosvoimaan (410 kW).

Shelby GT500 sai muiden Mustangien tavoin kasvojenkohotuksen vuonna 2013. Voimanlähteeksi vaihtui Fordin 5.8 L Trinity V8, joka antoi tehoa 662 hv (494 kW), vääntömomentin ollessa 856 Nm. Huippunopeudeksi mallille ilmoitettiin 325 km/h.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sketches of what the current Mustang could have looked like 20.11.2013. Roadandtrack.com.
  2. Barrett-Jackson to auction first 2010 GT500, two concept Mustangs in Palm Beach 16.3.2009. Autoblog.com.
  3. a b Randy Leffingwell, David Newhardt, Mustang: 40 Years, MBI Publishing Company LLC, 2003, ISBN 9780760315972
  4. The Mustang Source - "Showbar"
  5. The Mustang Source - One-off Mustang Concept Could Be Yours
  6. Barrett-Jackson Lot: 655.1 – 2004 Ford Mustang GT coupe concept November 27, 2009. Barrett-jackson.com. Viitattu 4.1.2011.
  7. 2005 Mustang mygtcs.com.
  8. Head To Head: 2006 Ford Mustang Convertible Vs. 2006 Pontiac G6 Convertible Motor Trend. Elokuu 2006.
  9. 2005 Stampede Begins! New Mustangs Are Here 27.9.2004. Shnack.com.
  10. Ode to the 2005-2009 Ford Mustang - Autoblog
  11. Mustagngs Daily - 2014 Ford Mustang production ends today
  12. Szczesny, Joseph R. (19.11.2008). "Ford Unveils the 2010 Mustang". Time. 
  13. a b 2010 Mustang Steering and Suspension Media.ford.com. Arkistoitu .
  14. Badass Pony Under Consideration.
  15. 2010 Mustang Overview Media.ford.com. Arkistoitu .
  16. a b c 2010 Mustang Technical Specifications Ford. Arkistoitu .
  17. a b 2010 Mustang Powertrain Media.ford.com. Arkistoitu .
  18. a b c d 2011 Mustang Overview Media.ford.com.
  19. New Mustang V-6 with 305 HP Certified at 31 MPG Highway 4.3.2010. Media.ford.com.
  20. 2012 Ford Mustang Cobra Jet Is The Fastest Accelerating "Production" 10.4.2012. Topspeed.com.
  21. 2012 Mustang Cobra Jet specs revealed 30.11.2010. Autoblog.
  22. 2010 Ford Mustang Pricing Starts at $20,995 19.2.2009. Jalopnik.com.
  23. a b 2011 Mustang GT Overview Media.ford.com.
  24. 2011 Ford Mustang – First Ride Tammikuu 2010. Caranddriver.com.
  25. 2011 Ford Mustang GT Leads Class with 26 MPG Highway, 412 Horsepower 16.3.2010. Media.ford.com.
  26. 2013 Ford Mustang Brochure - Ford.com
  27. The New Boss 302 Intake - Hot Rod Magazine
  28. 2012 Ford Mustang BOSS 302 Ford Motor Company Newsroom.
  29. BOSS 302 Press Releases and Media Appearances Boss Mustangs Online.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]