Filadelfeia (Palestiina)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Filadelfeia
Φιλαδέλφεια
Herakleen temppelin rauniot Filadelfeian / Ammanin akropoliilla.
Herakleen temppelin rauniot Filadelfeian / Ammanin akropoliilla.
Sijainti

Filadelfeia
Koordinaatit 31°57′21″N, 35°56′02″E
Valtio Jordania
Paikkakunta Amman
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 200-luku eaa. –
Kulttuuri antiikki
Alue Dekapolis, Palestiina

Filadelfeia (m.kreik. Φιλαδέλφεια, lat. Philadelpheia, Philadelphia), alun perin Rabba eli Rabbath-Ammon, oli antiikin aikainen kaupunki Palestiinassa nykyisen Jordanian alueella.[1][2] Se on kehittynyt nykyiseksi Ammanin kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[3][4]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filadelfeia sijaitsi Palestiinassa Peraian alueella Jordan-joen itäpuolella lähellä Jabbok-jokea (nyk. Zarqa). Kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi L-kirjaimen muotoinen kukkula kaupungin pohjoisosassa. Sama kukkula on toiminut kaupungin linnoituksena myös myöhemmin muun muassa Umaijadien kalifaatin aikana. Kaupungin halki kulki wadi-joenuoma.[1][2]

Filadelfeian / Ammanin akropolista.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rabbath-Ammon eli Rabba oli Ammonin kuningaskunnan eli ammonialaisten muinainen pääkaupunki.[5] Se mainitaan usein Vanhassa testamentissa.[2] Joab piiritti sitä, ja lopulta Daavid valtasi sen.[6] Myöhemmin kaupunki sai itsenäisyytensä takaisin. Profeetoilta löytyy valituksia sen tuhosta jossakin vaiheessa.[2][7] Stefanos Byzantionlainen sanoo, että kaupungin aiemmat nimet ennen Filadelfeiaa olivat Ammana ja Astarte.[2]

Ammonialaisaikaisen vartiotornin jäänteet Ammanissa.

Filadelfeian kaupunki oli makedonialainen asutus, joka perustettiin hellenistisellä kaudella sen jälkeen kun alue oli tullut osaksi Ptolemaiosten Egyptiä. Tuolloin Ptolemaios II Filadelfos (hallitsi 285–246 eaa.) perusti kaupungin uudestaan, ja se sai uuden nimensä, ”Sisarrakkaus", hänen lisänimestään.[1][2][4] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Filadelfeus (Φιλαδελφεύς), latinaksi Philadelpheus.[2]

Kaupunki esiintyy uudella nimellään muun muassa Josephuksella,[8] Klaudios Ptolemaioksella,[9] Plinius vanhemmalla[10] ja Hierokleella[11] sekä rahoissa.[2] Vanha nimi ei jäänyt kuitenkaan kokonaan pois käytöstä, ja Polybios käyttää kaupungista nimeä Rabbatamana (Ῥαββατάμανα).[2][12]

Filadelfeia tuli Seleukidien Persian valtaan 100-luvulla eaa. Pompeius Suuri valtasi sen ensimmäisellä vuosisadalla, minkä kautta se tuli osaksi Rooman valtakuntaa. Roomalaisella kaudella kaupunki luettiin yhdeksi Dekapoliin kaupungeista. 100-luvulla jaa. kaupunki tuli osaksi roomalaista Arabian provinssia.[1]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha kartta Ammanista vuodelta 1889, johon on merkitty myös tärkeimmät antiikin aikaiset rakennukset.
Roomalainen teatteri.

Antiikin aikaisen kaupungin jäänteet ovat pääosin nykyisen kaupungin alla. Kaupungin halki kulkenut wadi oli katettu ja tunneloitu kaupungin kohdalla. Kaupungin pääkatu kulki sen pohjoislaidalla. Se oli reunustettu pylväiköin. Kaupunki oli ympäröity muurein, ja niiden pääportti oli itäsivulla pääkadun kohdalla. Toinen merkittävä, samoin pylväiköin reunustettu katu ristesi pääkadun kanssa suorassa kulmassa kaupungin länsiosassa.[1][2]

Merkittävimmät jäänteet ovat kaupungin akropolis sekä roomalaisen teatterin ja nymfaionin rauniot. Akropoliilla on jäljellä linnoitteita sekä hellenistiseltä että roomalaiselta kaudelta. Kukkulalla oli kolme pengerrystä itä-länsisuunnassa, ja niitä tukivat suuret tukimuurit. Akropoliin etelälaidalla on Herakleelle omistetun temppelin rauniot 100-luvulta jaa. Temppeli edusti korinttilaista tyyliä, ja sen pylväiden korkeus oli noin 9 metriä. Temppelin lähellä oli suurikokoinen Herakleen patsas, josta on löydetty osia.[1][2]

Suurikokoinen teatteri, joka on ajoitettu myös 100-luvulle, oli kaiverrettu kallioon akropoliin eteläpuolelle vastapäiseen rinteeseen. Sen katsomo oli tyypillisen puoliympyrän muotoinen, ja kaksi vaakasuuntaista käytävää jakoi sen pystysuunnassa kolmeen osaan, joissa oli 13, 14 ja 16 penkkiriviä. Kokonaisuuteen kuului myös erillinen odeion, joka sijaitsi teatterin itäpuolella.[1][2] Teatterin ja odeionin rauniot ovat nykyisen kaupungin Hashemiittiaukion laidoilla.

Nymfaion on ajoitettu 100- tai 200-luvulle. Myös sen pylväät edustivat korinttilaista tyyliä. Muihin löydöksiin lukeutuu muun muassa roomalaisen kylpylän raunioita.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PHILADELPHIA (Amman) Jordan”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l m Smith, William: ”Philadelpheia (4)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. Amman/Philadelpheia Pleiades. Viitattu 2.11.2020.
  4. a b Philadelpheia (Syria) 17 Amman - Φιλαδελφία ToposText. Viitattu 2.11.2020.
  5. 5. Moos. 3.11, Joos. 13:25
  6. 2. Sam. 11:1, 2. Sam. 12:26.31, 1. Aik. 20:1
  7. Jer. 49:3, Hes. 25:5
  8. Josephus: Juutalaissodan historia (B. J.) 1.6.3, 1.19.5, 2.18.1.
  9. Klaudios Ptolemaios: Geografia 5.17.23.
  10. Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.18. s. 16
  11. Hierokles: Synekdemos s. 722.
  12. Polybios: Historiai 5.71.