FS De Grasse (1946)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kuvaa Ranskan merivoimien ilmatorjuntaristeilijää. Muita saman nimisiä aluksia, katso FS De Grasse.
De Grasse
Civil and Naval Ensign of France.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Arsenal de Lorient, Lorient
Kölinlasku 1939
Laskettu vesille 11. syyskuuta 1946
Palveluskäyttöön 10. syyskuuta 1956
Palveluskäytöstä 25. tammikuuta 1974
Tekniset tiedot
Uppouma 9 389 t
Pituus 199,3 m (kokonaispituus)
Leveys 21,5 m
Syväys 5,54 m
Koneteho 27 000 hevosvoimaa
Nopeus 33,8 solmua
Miehistöä 70 upseeria, 160 aliupseeria ja 750 miehistönjäsentä
Aseistus 16 x 127 mm ilmatorjuntatykkiä kaksoistorneissa
20 x 57 mm Bofors -ilmatorjuntatykkiä kaksoistorneissa

De Grasse oli Ranskan laivaston De Grasse -luokan ilmatorjuntaristeilijä, jonka valmistus alkoi ennen toisen maailmansodan alkua. Se liitettiin lopulta 1956 Ranskan laivastoon ja se osallistui Ranskan ydinkokeisiin Mururoalla. Alus oli nimetty Grasetillyn markiisin ja Grassen kreivin François Joseph Paulin mukaan.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin 31. joulukuuta 1936 Arsenal de Lorientilta osana vuoden 1937 hankintoja. Tilauksen mukaan aluksen tuli valmistua syyskuussa 1942 keveänä risteilijänä, jonka aseistukseksi piti tulla yhdeksän 152 millimetrin tykkiä. Sen köli laskettiin 28. elokuuta 1939. Rakennustyöt kuitenkin keskeytyivät 3. syyskuuta toisen maailmansodan alkaessa ja ne jatkuivat 28. syyskuuta käytettävissä olevin resurssein. Työt keskeytettiin aluksen ollessa 28 prosenttisesti valmis uudelleen 10. kesäkuuta 1940 Saksan edettyä Ranskaan. Saksalaiset miehittivät Lorientin 28. kesäkuuta, jolloin töitä jatkettiin telakan vapauttamiseksi muuhun käyttöön.

Työt edistyivät hitaasti elokuussa 1942 annettiin määräys aluksen muuttamisesta lentotukialukseksi. Liittoutuneet valtasivat telakan 9. toukokuuta 1945, jolloin töitä taas jatkettiin. Alus laskettiin vesille 11. syyskuuta 1946, mutta työt keskeytettiin uudelleen ilmatorjuntaristeilijäsuunnitelmien valmistamiseksi. Lopulta tehtiin päätös aluksen muuttamisesta ja työt pääsivät jatkumaan tammikuussa 1951. Lisäviivettä toi vielä aluksen uppoaminen kesäkuussa 1954. Alus valmistui 3. syyskuuta 1956.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus määrättiin korvaamaan Georges Leygues laivueen johtoaluksena ja siten se ei osallistunut vuoden 1956 Suezin kriisiin. Alus teki 1962 maailmanympäripurjehduksen. Se muutettiin 1964-1965 Tyynenmeren osaston (ransk. Centre d'expérimentation du Pacifique) komentoalukseksi, jollaisena se toimi Mururoalla ja Fangataufassa pidetyissä ydinasekokeissa 1966-1972.[2]

Alus poistettiin palveluksesta 28. helmikuuta 1973, jonka jälkeen se nimettiin Q521:ksi. Alus romutettiin Italiassa vuonna 1975.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0. (englanniksi)
  • Jordan, John & Moulin, Jean: French Cruisers 1922-1956. Barnsley, UK: Seaforth Publishing, 2013. ISBN 978-1-84832-133-5. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gardiner, Robert s. 108
  2. Jordan, John & Moulin, Jean s. 226
  3. Jordan, John & Moulin, Jean s. 226-227