Convair F-102 Delta Dagger

Wikipedia
Ohjattu sivulta F-102 Delta Dagger
Loikkaa: valikkoon, hakuun
F-102 Delta Dagger
F-102 Delta Dagger
F-102 Delta Dagger
Tyyppi Torjuntahävittäjä
Alkuperämaa Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Ensilento 24. lokakuuta 1953
Esitelty 1956

Convair F-102 Delta Dagger oli maailman ensimmäinen jokasään yliäänisuihkuhävittäjä ja Yhdysvaltain ilmavoimien ensimmäinen käyttöön otettu deltasiipinen lentokone. F-102 teki ensilentonsa 24. lokakuuta 1953 ja otettiin Air Defense Commandin käyttöön 1956.[1] 1950-luvun lopulla kone oli käytössä 25:ssä ADC:n laivueessa. Convair rakensi 1 000 F-102:sta, joista 875 oli F-102A-torjuntahävittäjää ja 111 kaksipaikkaista TF-102-harjoittelukonetta. Lentäjien keskuudessa konetta ei tunnettu virallisella nimellään, vaan nimellä Deuce ja harjoituskone nimellä Tub.

Aseistuksena oli 24 2,75" FFAR-rakettia ja kuusi GAR-1 Falcon-ohjusta. Sotatilanteessa ohjukset ampui automaattisesti koneen elektroninen tulenjohtojärjestelmä F-102:n päästyä tutkansa avulla sopivaan asemaan. Myöhemmin koneet päivitettiin kantamaan kahta GAR-9 Nuclear Falcon -ohjusta.

1960-luvun alkupuolella koneen korvasivat F-101 Voodoo ja F-4 Phantom II. F-102:t siirrettiin kansalliskaartin ilmavoimiin, jossa ne olivat käytössä 1976 asti. Mm. presidentti George W. Bush lensi F-102-koneilla kansalliskaartissa.

F-102:een ei oltu täysin tyytyväisiä ja parannetusta mallista, joka tunnettiin aluksi nimellä F-102B, tuli F-106 Delta Dart, joka jäi Yhdysvaltain viimeiseksi erikoistuneeksi torjuntahävittäjäksi.

Vuodesta 1972 vuoteen 1982 mennessä yli 200 vanhentunutta F-102-konetta muunnettiin miehittämättömiksi harjoitusmaaleiksi General Dynamics/Sperry PQM-102 Delta Dagger Pave Deuce -ohjelmassa.

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 1
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&020.083000020,83 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&011.061000011,61 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&06.04500006,45 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&061.046000061,46 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&08639.&&&&008 639 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&014314.&&&&0014 314 kg
  • Voimalaite: 1 × Pratt & Whitney J57 -suihkumoottori, &&&&&&&&&&&&&071.&&&&0071 kN

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”&”.0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”&”1 304 km/h
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&01609.&&&&001 609 km
  • Siirtolentomatka: &&&&&&&&&&&02175.&&&&002 175 km
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&016764.&&&&0016 764 m
  • Nousukyky: &&&&&&&&&&&&&066.&&&&0066 m/s
  • Siipikuormitus: &&&&&&&&&&&&0233.&&&&00233 kg/m²

Aseistus

  • 24 × FFAR (Fin-Folding Aerial Rocket) 70 mm rakettia
  • 6 × AIM-4 Falcon -ilmasta-ilmaanohjusta

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]