F-101 Voodoo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
F-101A Voodoo
McDonnell F-101 Voodoo
McDonnell F-101 Voodoo
Tyyppi Hävittäjäpommittaja
Miehistö 1
Ensilento 29. syyskuuta 1954
Valmistus lopetettu maaliskuu 1961
Valmistettu 785 kpl
Mitat
Pituus 20,55 m
Kärkiväli 12,09 m
Korkeus 5,49 m
Siipipinta-ala 34,19 m²
Nopeus 1,614 km/h, 10,500 metrissä/h km/h
Lentomatka Taistelu: 3,040 km
Siirtolento: 4,680 km km
Tyhjäpaino 11,350 kg
Voimanlähde
Koneisto Kaksi Pratt & Whitney J57-P-13 jälkipolttimella
Teho 45,37 kN
(jälkipoltolla 66,73 kN)
Aseistus
Aseistus Neljä 20 mm M39-tykkiä, 200 ammusta/ase
Mark 7 -ydinpommi tai B28-ydinpommi
Lisätietoja
Lentopaino 17,920 kg
Suurin lentoonlähtöpaino 22,727 kg
Lakikorkeus 17,000 m
Nousunopeus 13,442 m/min
Siipikuorma 524 kg/m²

McDonnell F-101 Voodoo on yhdysvaltalainen McDonnell Aircraftin valmistama yksipaikkainen yliääninopeuteen pystyvä suihkuhävittäjä. Koneen tiedusteluversiot, RF-101G ja RF-101H, muunsi F-101A- ja F-101C-koneista Lockheed Aircraft Service Company.

F-101 perustui McDonnellin prototyyppi XF-88:n, joka suunniteltiin uudeksi "Penetration Fighter" -luokan hävittäjäksi USAF:n pommikoneiden pitkän matkan saattokoneeksi. XF-88-koneiden kaksi prototyyppiä tilattiin 1946 ja ne lensivät ensi kertaa 1948, mutta niitä ei koskaan otettu tuotantoon. Kun pitkänmatkan suihkupommittajat, kuten B-52 Stratofortress tulivat käyttöön, saattohävittäjiä ei enää tarvittu ja jo ennen valmistuksen alkamista F-101:n käyttökohde laajennettiin taktisiin ja ilmapuolustustarkoituksiin.

F-101 lensi ensilentonsa 29. syyskuuta 1954. Ensimmäinen tuotantomalli, F-101A otettiin käyttöön toukokuussa 1957 ja F-101C syyskuussa 1957 ja F-101B tammikuussa 1959. Valmistuksen päättymiseen maaliskuussa 1961 asti McDonnell rakensi 785 Voodoota, mukaan lukien 480 F-101B-mallia, Air Defense Commandin käyttämää kaksipaikkaista jokasään torjuntahävittäjää. Voodoon tiedustelumallit ovat maailman ensimmäisiä yliääninopeuteen pystyviä valokuvatiedustelukoneita. RF-101:ia käytettiin matalatiedusteluun vuoden 1962 Kuuban ohjuskriisin aikana ja 1960-luvulla Kaakkois-Aasiassa.

Aseistuksena on kolme automaattista 20 mm M-39-tykkiä. Näistä kaksi on koneen vasemmalla puolella ja yksi oikealla alhaalla. Ammuntaan on automaattisesti ennakon laskeva tähtäin ja tutkaan perustuva etäisyysmittari.

Koneen suurimmaksi nopeudeksi tuli 1 070 mph/870 solmua ja 550 mph/480 solmun matkalentonopeus.

tyyppi valmistusmäärä huomautukset
XF-88 2 "Penetration Fighter" -prototyyppi
F-101A 77 strateginen hävittäjä, toukokuu 1957
F-101C 47 parannettu F-101A, syyskuu 1957
RF-101G 29 muunnettu muunnettu F-101A
RF-101H 32 muunnettu muunnettu F-101C
NF-101B 1 F-101B:n prototyyppi
F-101B 479 kaksipaikkainen torjuntahävittäjä, tammikuu 1959
F-101F 72 muunnettu kaksiohjaamoinen; TF-101B; TF-101F
RF-101B 23 muunnettu muunnettu CF-101B

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]