Ephraim Amu

Ephraim Kwaku Amu (1899 Avetile, Peki – 1995) oli ghanalainen säveltäjä ja musiikkitieteilijä. Tutkija J. H. Nketia piti häntä eniten taidemusiikin kehitykseen aikansa Ghanassa vaikuttaneena henkilönä.

Amu syntyi ewenkielisellä alueella. Hänen varhaiseen kasvatukseensa vaikuttivat Bremenin mission saksalaiset lähetyssaarnaajat, jotka kuitenkin palasivat kotimaahansa ensimmäisen maailmansodan syttymisen myötä. Amu sai tämän jälkeen opettajan ja katekeetan koulutuksen skotlantilaisilta presbyteereiltä Abetifin seminaarissa. Hänen kiinnostuksensa musiikkia kohtaan voimistui opettajana Pekissä metodistipappi, musiikkikasvattaja Joseph Emmanuel Allotey-Pappoen kanssa tehdyn yhteistyön myötä. Amu muutti Akropongiin ja opetti musiikkia, maataloutta sekä ewen kieltä siellä vuosina 1925–1933. Siellä ollessaan hän pääsi kosketuksiin kwahulaisen yhteisön kanssa. Hän kiinnostui perinteisestä atenteben-huilusta, josta hän kehitti uuden mallin länsimaisen musiikin tuntemuksensa pohjalta. Amu laajensi atentebenin äänialaa ja paransi diatoniseen asteikkoon perustuvan musiikin soittamisen edellytyksiä sillä. Orkesteri-, jazz- ja populaarimusiikin käyttöön atentebeniä laajensivat kuitenkin ennen kaikkea tutkijat Nana Abiam Danso ja Henaku-Pobi. Amu tutki vuosikymmenten ajan ghanalaisia soittimia ja musiikkityylejä sekä kehitti niitä sekä Ghanassa että ulkomailta hankitun musiikillisen osaamisensa pohjalta. Vuonna 1932 häneltä ilmestyi teos Twenty-five African Songs.

Amu opetti vuosina 1934–1936 Achimota Collegessa ja teki vuosina 1937–1940 tutkimusta Lontoon Royal College of Musicissa. Hän opetti Royal College of Musicissa vuosina 1941–1950. Amu toimi sittemmin opettajana Kwame Nkrumahin luonnontieteen ja tekniikan yliopistossa (1951–1960) ja Ghanan yliopiston Afrikan tutkimuksen instituutin uudella musiikin laitoksella (1961–1971). Vuonna 1965 Ghanan yliopisto myönsi Amulle sen ensimmäisen musiikin kunniatohtorin arvon. Toisen tohtorinarvon hänelle myönsi vuonna 1976 Kwame Nkrumahin luonnontieteen ja tekniikan yliopisto. Amu edisti kirkollisen elämän afrikkalaistamista esimerkiksi ghanalaisten laulujen käytöllä jumalanpalveluksissa. Hän edisti afrikkalaisia perinteitä myös esimerkiksi ruokakulttuurin ja vaatetuksen aloilla. Kenteen pukeutuminen oli jopa aikoinaan johtanut hänen erottamiseensa työstään Akropongin oppilaitoksessa. Ajan presbyteerijohtoa olivat ärsyttäneet myös Amun musiikilliset innovaatiot.

Amuun vaikuttivat merkittävästi James Emmanuel Kwegyir Aggreyn elämä ja ura. Hän laati noin kaksisataa sävellystä, joista puolet edustaa kristillistä musiikkia. Hän tulikin tunnetuksi saavutuksistaan kuoroteosten säveltäjänä. Amu sävelsi ewen, twin, gan ja englannin kielillä. Hänen kappaleestaan "Yen ara asaase ni" tuli ghanalaista kansallistunnetta innoittanut laulu, jota on esitetty muun muassa seremoniallisissa yhteyksissä ja josta tuli Ghanan television lähetyksen päätöslaulu. Felicia Sandler on työskennellyt Amun kokonaistuotannon tutkimusedition parissa. Vuonna 2003 perustettiin yleishyödyllinen yhteisö Ephraim Amu Foundation, joka otti tavoitteikseen muun muassa Amun teosten markkinoinnin ja esittämisen edistämisen sekä Memorial Concert Hallin toteuttamisen Amun kotikaupunkiin Pekiin.