Eero Saarinen (näyttelijä)
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Eero Saarinen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. marraskuuta 1956 |
| Ammatti | näyttelijä |
| Puoliso | Saija Jäppinen |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1981–2020 |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Eero Saarinen (s. 17. marraskuuta 1956) on pitkän uran tehnyt suomalainen näyttelijä ja ääninäyttelijä. Saarinen kuului Mitä sais olla -improvisaatioteatteriin vuodesta 1994 lähtien.[1] Hän esitti yhtä pääroolia televisiosarjassa Sydän toivoa täynnä ja oli mukana musikaalissa Housut pois Helsingin kaupunginteatterissa vuonna 2002. Kuunnelmien sekä televisio- ja elokuvaroolien lisäksi Saarinen on tehnyt opetustöitä. Hänen äänensä on tuttu myös piirrossarjoista, tunnetuimpana ääniroolina on Muskettikoirien paluu, Matka maailman ympäri- ja Willy Fog 2 -piirrossarjan Phileas Fogg.
Saarinen jäi eläkkeelle Helsingin kaupunginteatterista vuonna 2020.[2]
Valikoitu filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Televisiosarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Sarja | Rooli |
|---|---|---|
| 1982 | Teatterituokio | Jussi |
| 1986 | Studio! Studio! | |
| 1988 | Susikoira Roi – seikkailu saaristossa | Enska |
| 1990 | Ritari Yrjö | Lasse Kankkonen |
| Kellarikaarti | ||
| Pirunnyrkki | ||
| 1991 | Alhola | Kekki |
| Häkkilinnut | Poliisipäällikkö Veikko Nuotio | |
| Kvartetti | pappi | |
| Joulukalenteri | monia rooleja, mm. Vartijatonttu | |
| Isänmaan kaikuja | ||
| 1992 | Luonnollinen kuolema | |
| 1993 | Hobitit | Hob Aitovahti |
| 1994 | Kiinnisidottu | Reiska |
| 1995 | JES! | |
| 1997–1998 | Sydän toivoa täynnä | Lasse Nyqvist |
| 1998 | Mitäs sais olla | |
| Isänmaan toivot | tarkastaja | |
| 2000 | Ota mut kyytiin | |
| Ansa ja Oiva | juontaja | |
| 2001 | Kotikatu | työpaikkahaastattelija |
| 2002 | Kylmäverisesti sinun | Rajala |
| 2003 | Kuumia aaltoja | Eero |
| 2005 | Presidentit | Valtiovarainministeri Väinö Tanner |
| 2006 | Uudisraivaaja | Juha Nygren |
| 2007 | Pelkkää lihaa | |
| 2007–2008 | Röyhkeä diplomaatti | Seppo Laurén |
| 2007–2010 | Sydänjää | Matti Siltanen |
| 2009 | Puolustuksen puheenvuoro | naapuri |
| Juurikasvua | Tarmo | |
| 2011 | Vedetään hatusta | oma itsensä |
| 2013–2014 | Kansan mies | Aaro Valla |
| 2015 | Syke | Pertti Riihilahti |
| 2018 | Sunnuntailounas | lääkäri |
| 2020, 2023 | Pohjolan laki | Patrik Benson |
| 2020 | Onnela | Jouko Grön |
| 2021 | Maria Kallio | Tarmo Mättö |
| Karuselli | Mauno-eno | |
| 2022 | Made in Finland | Jaakko Lassila |
| Sininen enkeli | asianajaja Perovuo | |
| Helsinki-syndrooma | Harri Gustafsson | |
| 2023 | Estonia | Lasse Aihinen |
Dubbaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Uudisraivaaja - Eero Saarinen Yle Vintti. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ Terhi Harper: Näyttelijä Eero Saarisen elämä muuttui pimeällä moottoritiellä satasen vauhdissa: ”Silloin ajattelin, että nyt olen väärässä paikassa” Anna. 25.5.2023. Viitattu 17.3.2024.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eero Saarinen Elonetissä.
- Eero Saarinen Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Eero Saarinen Voice Chasersissa (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
| ||||||||||
