Dolfiini
| Dolfiini | ||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||||
| Coryphaena hippurus Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||||
 Dolfiini Wikispeciesissä |
Dolfiini (Coryphaena hippurus) eli Mahi-mahi on suuri ahvenkala. Amerikkaan purjehtineet espanjalaiset löytöretkeilijät antoivat sille nimen dorado, kultainen.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Dolfiini voi kasvaa lähes kaksi metriä pitkäksi ja painaa 20-40 kg. Dolfiinin kiiltävät suomut ovat selän puolella vihreitä ja alas mentäessä ne muuttuvat keltaisiksi. Selkäevä on peitsimäinen, väriltään sinivihreästä siniharmaaseen. Se on hyvin pitkä, se ulottuu lähes kalan päästä pyrstöön. Peräevän pituus on noin puolet sälkäevästä. Pyrstössä on kaksi pitkää haaraa.
Levinneisyys [muokkaa]
Dolfiineja tavataan lähinnä yli 25-asteisissa trooppisissa vesissä ympäri maailmaa. Uintisyvyydenkin ne valitsevat lämpötilan perusteella.
Ravinto [muokkaa]
Dolfiinit ovat lihansyöjiä, ne saalistavat lentokaloja, rapuja, kalmareita, makrilleja ja muita pikkukaloja.
Kalastus [muokkaa]
Dolfiinilla ei ole kovinkaan suurta merkitystä kalamarkkinoilla, mutta sitä kalastetaan jonkin verran teollisesti. Urheilukalastuksessa se on erittäin arvostettu ja himoittu saalis. Koska dolfiini viihtyy melko lähellä merenpintaa, se on harppuunakalastajien suosiossa. Sen liha on maukasta, joten sitä käytetään monin eri tavoin. Dolfiinia tulee myös sivusaaliina tonnikalan kalastuksessa pitkälläsiimalla.
Lähteet [muokkaa]
- Antal Vida, Tamás Kótai, 365 kalaa. H. F. Ullmann, 2006. ISBN 978-3-8331-2547-8.
