Dispersio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee optiikkaa. Sanan muu merkitys on tasalaatuinen seos
Valon dispersio prismassa.

Dispersio tarkoittaa fysiikassa sitä, että aallon etenemisnopeus riippuu sen taajuudesta.[1] Dispersiiviset aaltoliikkeet voidaan jakaa materiaalidispersioon (esimerkiksi valo väliaineessa), ja geometriseen dispersioon (esimerkiksi aallot vedessä, ääni ohuessa levyssä, radioaalto aaltoputkessa, valo optisessa kuidussa). Jälkimmäinen dispersiomuoto aiheutuu siitä, että aallonpituus on samaa suuruusluokkaa kuin tila, jossa aalto etenee. Systeemissä esiintyvää dispersiota kuvataan dispersiodiagrammilla, jossa pystyakselina on taajuus ja vaaka-akselina aaltoluku. Dispersio aiheuttaa sen, että vaihenopeus ja ryhmänopeus ovat erisuuruisia.[1]

Optiikassa dispersio ilmenee niin, että väliaineen taitekerroin n ei ole vakio vaan riippuu aallonpituudesta λ. Dispersion vuoksi eri aallonpituudet eli värit taittuvat Snellin lain mukaisesti hiukan eri suuntiin, jolloin valkoinen valo hajoaa spektriksi. Ilmiö on nähtävissä esimerkiksi sateenkaaressa ja prismassa. Ilmiötä sanotaan värihajonnaksi.[1]

Dispersio gemmologiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gemmologiassa suuridispersioisia värittömiä kiviä käytetään usein timantin korvikkeena. Mitä suurempi dispersio kivellä on, sitä voimakkaammin kunkin värin taittumiskulma eroaa toisistaan. Näin suuridispersioisilla jalokivillä on kaunis värileikki, josta esimerkiksi timantti on hyvin tunnettu.[1]

Muita suuridispersioisia jalokiviä ovat muun muassa zirkoni, titaniitti ja rutiili.[1]

Lyijy- eli kristallilasiin lisätään lyijyoksidia joka nostaa lasin dispersiota ja antaa sille näin kauniin värileikin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f [Schumann, Walter, 1989: Jalokivet ja korukivet. Otava, Keuruu. ISBN 951-1-10837-9]
Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.