Aaltoputki

Wikipedia

Aaltoputki on yleensä metallinen putki, jota käytetään siirtämään sähkömagneettista kentää. Esimerkiksi tutkan osana aaltoputkessa kuljetetaan mikroaaltoja lähettimestä antenniin ja antennista vastaanottimeen. Aaltoputki kestää enemmän tehoa ja on vähähäviöisempi kuin koaksiaalikaapeli. Aaltoputkia käytetään myös optiikassa ja akustiikassa.

Sähkömagneetinen kenttä etenee aaltoputkessa joko TE- tai TM-moodissa. ^[1] Suuren taajuuden vuoksi kenttä heijastuu putken sisäpinnasta ja siirtyy aaltoputkessa lähes häviöttä. Aaltoputken optimaalinen mitoitus määräytyy suoraan siirrettävästä taajuudesta. Kyse on suorakaiteen muotoisesta kupariputkesta, jonka pinta voi olla hopeoitu häviöiden vähentämiseksi. Nyrkkisääntönä aaltoputken aukon pitkä sivu on suunnilleen aallonpituuden suuruinen eli 3 GHz taajuudella aukon pitkän sivun pituus on noin 10 cm. Aaltoputken aukon lyhyt sivu on puolet pitkästä sivusta.

On olemassa myös poikkileikkaukseltaan elliptisiä aaltoputkia. Elliptinen aaltoputki voi olla taipuisaa ja sillä saadaan aikaan juohevia mutkia toisin kun suorakaideputkella, jossa käytetään yleensä 90 asteen kulmapaloja. Aaltoputkia käytetään 1 GHz taajuudesta ylöspäin sillä tätä matalemmilla taajuuksilla aaltoputken koko on huomattava.

[muokkaa] Liitteet