Degania Alef
| Degania Alef | |
|---|---|
 Degania Alef (takana) ilmakuvassa. |
|
  Degania Alef |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Israel |
| Hallintoalue | Pohjoinen |
| Väkiluku (2018) | 538 |
Degania Alef on kibbutsi Israelin Pohjoisella hallintoalueella Genesaretinjärven eteläpuolella. Degania perustettiin vuonna 1909 ja siitä tuli ensimmäinen kibbutsi vuonna 1911. Sen asukasluku oli vuoden 2018 lopussa 538.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Degania Alef sijaitsee Israelin pohjoisosassa Genesaretinjärven eteläpuolella. Sen naapurissa sijaitsee Degania Bet.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Degania perustettiin juutalaisen kansallisrahaston ostamalle maalle vuonna 1909. Ensimmäiset siirtolaiset tulivat Kinneretistä ja he olivat pyytäneet maata viljeltäväkseen Arthur Ruppinilta. He saivatkin koeajan maalla, jonka arabit olivat tunteneet nimellä Umm Juni. Koe oli taloudellisessa mielessä onnistunut, vaikkakin viljelijät muuttivat muualle vuoden kuluttua.[1]
Vuonna 1911 paikalle saapui joukko juutalaisia siirtolaisia Venäjältä. He sopivat keskenään kollektiivitilan luomisesta ja paikasta tuli ensimmäinen kibbutsi. Kommuuniyhteisöjen ideologian kehitykseen vaikutti huomattavasti deganialainen A. D. Gordon. Kibbutsin ensimmäiset toimintavuodet olivat kuitenkin hankalia. Paikkaa vaivasivat esimerkiksi beduiinien tekemät hyökkäykset. Maanviljelyn menetelmät alkoivat tehostua ensimmäisen maailmansodan myötä. Vuonna 1920 kibbutsista lohkottiin toinen kibbutsi nimeltä Degania Bet ja myöhemmin kolmas Afikim.[1]
Israelin itsenäisyyssota syttyi vuonna 1948 ja Syyrian armeijan joukot etenivät Jordanin länsirannalle. 20. toukokuuta hyökkäys saatiin kuitenkin pysäytettyä Degania Alefin tasalle kiivaissa taisteluissa, joiden muistomerkiksi jätettiin tuhottu syyrialainen panssarivaunu.[1] Monet kibbutsit ajautuivat taloudellisiin vaikeuksiin talouskriisin aikana 1980-luvulla.[2] Degania Alefissa päätettiin toimintojen yksityistämisestä vuonna 2007.[3]
Talous ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Degania Alefissa harjoitetaan intensiivistä maataloutta, jonka tukena ovat alueen runsaat vesivarat. Alueella kasvatetaan esimerkiksi avokadoja, banaaneja ja taateleita, sekä maito- ja siipikarjaa.[1] Toolgal on paikallinen tehdas, joka on erikoistunut esimerkiksi timanttien työstämiseen tarvittavien työkalujen ja laitteiden valmistukseen. Tehdas työllistää noin 100 henkilöä.[4]
Degania Alefissa sijaitsee Bet Gordonin museo ja opiskelukeskus. Itse kibbutsi sai vuonna 1981 palkinnon valtiolta ”erityisestä panoksesta” valtioon ja yhteiskuntaan.[1] Se on ollut myös vuodesta 2000 Israelin aielistalla Unescon maailmanperintöluetteloon yhdessä Nahalalin kanssa.[5]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Degania Alefin asukasluku oli vuoden 2018 lopussa 538.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 05 Coh-Doz, s. 531. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2. (englanniksi)
- ↑ Maayan Lubell: Israeli families fleeing rat-race revive once-doomed kibbutzim Reuters. Viitattu 13.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Yisrael Moskovitz: Oldest kibbutz succumbs to privatization Yedioth Ahronoth. Viitattu 13.2.2020. (englanniksi)
- ↑ TOOLGAL Kibbutz Degania. Arkistoitu 27.9.2020. Viitattu 13.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Degania & Nahalal World Heritage Centre - Tentative Lists. Unesco. Viitattu 13.2.2020. (englanniksi)
- ↑ List of localities, in Alphabetical order (pdf) (Deganya Alef) Central Bureau of Statistics. Viitattu 13.2.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Degania Alef Wikimedia Commonsissa
