Conan ja demonit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Conan ja demonit
Kirjailija Robert E. Howard
Kuvittaja Petri Hiltunen
Kansitaiteilija Jari Rasi
Kieli suomi
Genre miekka ja magia
Kustantaja Jalava
Julkaistu 1990
Ulkoasu nidottu
Sivumäärä 208
ISBN 951-8954-20-8
Sarja: Conan barbaari
Seuraava Conan taistelija
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Conan ja demonit on suomenkielinen kokoelma Robert E. Howardin Conan barbaari -novelleja. Kirjan on toimittanut Markku Sadelehto ja sen julkaisi Jalava vuonna 1990. Se on Jalavan viidestä Conan-kokoelmasta ensimmäinen ja sen tarinat sijoittuvat kronologisesti sarjan alkuun, kuvaten nuoren Conanin seikkailuja vaeltavana rosvona ja palkkasoturina.

Conan ja demonit oli toinen Sadelehdon toimittama novellikokoelma: ensimmäinen oli Outoja tarinoita 1. Conan ja demonit ehti kuitenkin kauppoihin ensin ja oli siten hänen esikoisteoksensa. Jalava julkaisi sittemmin muitakin Sadelehdon toimittamia Conan-kokoelmia. Koska Conan ja demonit oli tarkoitettu yksittäiseksi kirjaksi, siihen valikoituivat Sadelehdon mukaan kaikkein parhaat Conan-tarinat.[1] Teoksen on kuvittanut Petri Hiltunen.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

P. A. Manninen arvosteli kokoelman Aikakoneessa tuoreeltaan. Hänestä novellien laatu vaihtelee ja Howardin teksti on ”siinä määrin tyylirikkoista, että sitä on vaikeaa lukea naureskelematta ääneen”. Onnistuneimpina hän pitää novelleja ”Elefantin torni” ja ”Mustan joen tuolla puolen”. Mannisen mukaan barbaareista on kirjoitettu paljon kirjoja, mutta Howardilla on lajityypin saralla erityinen merkitys, sillä hän oli sen ensimmäinen kirjailija. Kuitenkin Manninen arvelee, että ”Howardin teksti toimii parhaiten silloin, kun sitä ei tarvitse lukea” ja että ”Conan on vakuuttavimmillaan sarjakuvissa ja elokuvissa”.[2]

Helsingin Sanomien Petri Immonen sanoo Howardin vahvuuksia olevan ennen kaikkea tunnelman luominen sekä taitavasti kuvattu toiminta. Novellien kuvaama maailma on värikäs, taistelukohtaukset tarjoavat parhaimmillaan ”lähes dionyysistä huumaa” ja toisinaan rivien välistä välittyy jopa filosofista pohdintaa. Kokoelman suurimpana heikkoutena Immonen pitää tarinoiden yksiulotteisuutta: ne ovat juonellisesti suoraviivaisia ja vailla huumoria tai ironiaa. Henkilöhahmot ovat pinnallisia tai jopa sisäisesti ristiriitaisia. Toisaalta juuri lapsekas seikkailunhalu ja mustavalkoinen arvomaailma tekevät novelleista niin vetäviä. Pitkät tarinat miellyttävät Immosta lyhyitä enemmän, sillä niissä Howardin mielikuvitus pääsee oikeuksiinsa ja peittää heikkouksia.[3]

Ulkomaisia fantasiakirjailijoita -hakuteoksessa (2003) Jukka Halme sanoo kokoelman sisältävän ”monta erinomaista novellia”. ”Elefantin torni” on Halmeen mukaan ”yksi parhaimmista barbaarin henkilökuvaa avaavista teksteistä”, kun taas ”Mustan rannikon kuningatar” on ”ehkä tärkein yksittäinen Conan-novelli”.[4]

Sadelehto kertoi vuonna 1995, että ”Rosvoja talossa” oli kokoelman ”haukutuin” novelli. Hän itse piti kuitenkin novellia ”rautaisena tekstinä”.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tuhkanen, Juho-Antti: Ikuisuuden kultakentillä, eli matka antologisti Markku Sadelehdon seurassa kirjallisuuden hämärille rajamaille. Portti, 1995, 14. vsk, s. 20–43. Tampere: Tampereen Science Fiction Seura ry.
  2. Manninen, P. A.: Conan ja demonit Aikakone. 2/1990. Viitattu 17.4.2017.
  3. Immonen, Petri: Väkivallan noidat ja demonit: Robert E. Howardin Conan on valloitusten perässä kulkeva palkkasoturi. Helsingin Sanomat, 13.6.1990. Verkkoversio. Viitattu 23.2.2018.
  4. Halme, Jukka: Robert E. Howard. Teoksessa Sisättö, Vesa (toim.): Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, s. 83–88. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2003. ISBN 951-692-539-1.
Tämä kirjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.