Cockerspanieli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Cockerspanieli

EnglishCockerSpaniel wb.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Iso-Britannia
Rodun syntyaika 1930-luku
Alkuperäinen käyttö metsästyskoira
Nykyinen käyttö seurakoira, metsästyskoira
Elinikä 13–14 vuotta
FCI-luokitus ryhmä 8
Ulkonäkö
Paino uros 13–15 kg
narttu 12–15 kg
Säkäkorkeus uros 38–43 cm
narttu 38–41 cm
Väritys Useita eri värejä, esimerkiksi musta, punainen, valkokirjava ja pilkuttunut. Yksivärisillä ei valkoista hyväksytä muualla kuin rinnassa.

Cockerspanieli kuuluu FCI:N (the Federation Cynologique Internationale Kennel Club) luokituksen mukaan ryhmään 8 (noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat) ja alaryhmään ylösajavat koirat. [1] Nykyisin cockerspanieli on suosittu seurakoira ja sen kanssa voi harrastaa tottelevaisuuskoulutusta (toko) tai agilitya, jäljestää tai metsästää. Cockeri on myös hurmaava ja tyylikäs näyttelykoira. Erinomaisen hajuaistinsa vuoksi cockereita on koulutettu myös haavoittuneen hirven jäljestykseen, rauniokoiraksi ja tullille huumekoiraksi. [2]

Joskus rotua kutsutaan englannin kielessä "englannincockerspanieliksi", jotta sitä ei sotkettaisi amerikancockerspanieliin.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cockerspanieli on rohkea, pienikokoinen ja sopusuhtainen. Koiran silmien tulisi olla tumman väriset ja korvien alas sijoittuneet. Cockerspanielin häntä on perinteisesti typistetty, mutta Suomessa ja monissa muissa Euroopan maissa hännän typistäminen on nykyisin kielletty.

Cockerspanielin väreissä karkea jako tehdään yksiväristen ja kirjavien cockereiden kesken.

Yksiväriset voivat olla joko punaisia (sävyt ja värin syvyys vaihtelee), mustia tai maksanruskeita. Yksivärisillä sallitaan vain pieni valkoinen merkki rinnassa. Yksivärisiin kuuluvat myös tan-merkkejä kantavat cockerit. Black & tanilla on musta turkki punaisin merkein ja liver tanilla ruskea turkki punaisin merkein.

Kirjavia ovat sekä puhtaasti kaksiväriset (mustavalkoinen, liver-valkoinen ja punavalkoinen) että roanit (blue roan, orange roan, lemon roan, liver roan), joissa vaaleaan (esimerkiksi valkoiseen) turkin osaan on sekoittunut tummaa (esimerkiksi mustaa tai punaista). Kirjavissa tan-värinä löytyy blue roan tan. Turkiltaan valkopohjainen cockeri, jolla on sekä mustia että punaisia laikkuja kutsutaan nimellä tricolor. Väri on Suomessa nykyään erittäin harvinainen.

Monet metsästäjät pitävät valkoista väriä turkissa etuna, koska sen ansiosta metsästäjä näkee koiran paremmin.

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musta cockerspanieli

Cockerspanielin luonteenpiirteisiin kuuluu älykkyyden sekä valppauden ilmaiseminen kasvojen ilmeillä. Rodusta pidetään sen ystävällisen, uskollisen, leikkisän ja hellän luonteen ansiosta. Koirat ovat helppoja kouluttaa ja hyviä keskikokoisia koko perheen lemmikkejä. Hyvin harvoilla cockereilla on luonnevikoja; vuonna 2002 tehdyssä 487 koiran tutkimuksessa vain prosentti koirista oli aggressiivisia ihmisille ja kaksi prosenttia oli aggressiivisia muille koirille[3]. Yksiväriset koirat ovat usein monivärisiä koiria temperamenttisempia.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Spanielin sukuisia koiria on käytetty Euroopassa metsästyksessä jo tuhat vuotta sitten. Keltit tai irlantilaiset veivät näitä koiria Britteinsaarille. Erot rotujen välille syntyivät metsästettävien lajien mukaan. Lehtokurpan (engl. woodcock) metsästyksessä hyviä lajeja alettiin kutsua "cockingspanieleiksi". Kielentutkijat ovat löytäneet spanieliksi tulkitun sanan 1300-luvulta peräisin olevasta lakitekstistä. Ensimmäisen kerran itse sana "spanieli" esiintyy 1320-luvulta peräisin olevassa runossa. Lintukoiria käsittelevässä, 1790-luvulla ilmestyneessä kirjassa mainitaan ensimmäisen kerran sana "cocker". Omaksi rodukseen Cockeri erotettiin virallisesti vasta vuonna 1901. Suomeen ensimmäiset Cockerit tulivat 1930-luvulla ja 1950-luvusta lähtien se on ollut jatkuvasti yksi suosituimmista koiraroduista Suomessa.[2]

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cockerspanieli on osittain terve koirarotu. Sen yleisimpiä sairauksia ovat etenevä silmän verkkokalvon surkastuma, munuaissairaudet ja lonkkavika. Cockerspanieleilla on muita koirarotuja suurempi riski sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan. [4] Ne ovat usein myös alttiita sairastumaan korvatulehduksiin luppakorviensa takia. Rodun keskimääräinen elinikä on 13–14 vuotta.

Cockerspanielin pentuja

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Roettger, Anthony: Urban Gun Dogs: Training Flushing Dogs for Home and Field (The Writer's Collective, 2004) ISBN 1-59411-050-6
  • Fergus, Charles: Gun Dog Breeds, A Guide to Spaniels, Retrievers, and Pointing Dogs (The Lyons Press, 2002) ISBN 1-58574-618-5

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta cockerspanieli.