Choderlos de Laclos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pierre-Ambroise-François Choderlos de Laclos

Pierre Ambroise Francois Choderlos de Laclos (18. lokakuuta 1741 Amiens, Ranska5. syyskuuta 1803 Taranto, Italia) oli ranskalainen upseeri, liikemies, diplomaatti ja kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti kirjeromaanistaan Vaarallisia suhteita (alkuteos Les liaisons dangereuses), joka ilmestyi vuonna 1782. Hän julkaisi myös runokokelman, sovitti Madame Riccobonin Ernestine-romaanin oopperalibretoksi, sekä julkaisi yhteiskunnallisen tutkielman naisten kouluttamisesta.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Choderlos de Laclos syntyi Amiensissa. Hän sai tykistöupseerin koulutuksen ja sai nimityksen tykistöluutnantiksi 1761. Hän palveli useilla paikkakunnilla, kuten Strasbourgissa ja Grenoblessa. Hän kirjoitteli myös näihin aikohin eroottisia tarinoita lehtiin. Ura upseerina ei ollut kovinkaan menestyksekäs. Ollessaan komennettuna Biskajanlahdella de Laclos ilmoitti ystävilleen, että kirjoittaa vielä jotain todella epätavallista ja huomiotaherättävää, ja että se muistetaan vielä kauan hänen jälkeensä. Ennustus toteutui Vaarallisia suhteita -teoksen myötä. De Laclos siirtyi Orleansin herttuan palvelukseen ja vallankumouksen puhjettua 1789 siirtyi Lontooseen. Aikaa myöten hän palasi Ranskaan ja Napoleon nimitti hänet prikaatikenraaliksi vuonna 1800. Kirjallisuuden tutkijat epäilevät hänen tutustuneen Milanossa Stendhaliin. De Laclos kuoli Tarantossa.

Vaarallisia suhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaarallisia suhteita pidetään yleisesti lajityyppinsä kirjeromaanin parhaana esimerkkinä. Teoksen henkilöt jakaantuvat selvästi hyviin ja pahoihin. Cécile ja ritari Danceny ovat hyviä, viattomia, nuoria ja kokemattomia. Valmont ja markiisitar de Merteuil ovat pahoja. Valmont on terävä-älyinen, viehätysvoimainen peluri, jonka intohimona on valehtelu. Markiisitar de Merteuil ei ole hyveellinen, viaton, uskollinen tai aito. Häneltä puuttuu myös kaikki uskonnollisuus. Yhdessä Valmontin kanssa hän pitää ihmisiä joko ottajina tai niinä, joilta otetaan. Heillä ei ole muita aitoja tunteita kuin itserakkaus. Valloitukset tuovat paitsi vallantunnetta myös eroottista tyydytystä. Vaikka Cécile ja ritari Danceny turmelevat viattomuutensa, he tuntevat kuitenkin katumusta. Rouva de Tourvel edustaa aitoutta ja viattomuutta, joka säilyy iästä huolimatta.

Teos puhuu lakkaamatta hyveestä ja viattomuudesta sekä niiden menettämisestä. Valmont ja markiisitar de Merteuil yrittävät parhaimpansa mukaan kitkeä viattomuuden ja hyveet, pelkästään kostonhalunsa takia tai pönkittääkseen omaa statustaan. Teoksen painopiste ei ole toiminnassa, vaan viettelyn tekniikassa. Vastoinkäymiset ovat Valmontille esteitä, jotka on kierrettävissä oveluudella ja julmuudella.

Vaarallisia suhteita on lajityypistään huolimatta hyvin dramaattinen ja se on sovitettu teatterinäyttämölle lukemattomia kertoja. Valkokankaalle se on sovitettu viidesti.

Elokuvasovituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]