Carl Edvard af Heurlin
Carl Edvard Heurlin, aateloituna vuodesta 1840 af Heurlin (25. maaliskuuta 1790 Jämsä – 15. joulukuuta 1844 Helsinki) oli suomalainen senaattori ja valtioneuvos.[1]
Heurlinin vanhemmat olivat Jämsän kirkkoherra Samuel Niklas Heurlin (1740–1814) ja Elisabet Sofia Heinricius. Hän kävi Porvoon lukiota, pääsi ylioppilaaksi 1808 ja suoritti Turun akatemiassa tuomarintutkinnon 1810. Heurlin sai varatuomarin arvon 1815, kihlakunnantuomarin arvonimen 1817 ja laamannin arvonimen 1826.[1]
Heurlin oli Turun hovioikeudessa ylimääräisenä notaarina 1812–1814, kanslistina 1814–1817 ja ylimääräisenä viskaalina 1817. Hän oli Suomen senaatin valtiovaraintoimituskunnan apulaisesittelijäsihteerinä 1817–1822. Heurlin oli samalla Turun hovioikeudessa notaarina 1818–1822 ja varakanneviskaalina 1822. Hän oli Turun ja Porin läänin lääninsihteerinä 1822–1839 ja Viipurin hovioikeuden hovioikeudenneuvoksena 1839–1840. Heurlin oli viimeksi senaatin talousosaston jäsenenä ja valtiovaraintoimituskunnan päällikön apulaisena 1840–1844. Hän sai valtioneuvoksen arvon 1843.[1]
Heurlin oli naimisissa vuodesta 1818 Matilda Sofia Asprothin (k. 1882) kanssa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kotivuori, Yrjö: Karl Edvard af Heurlin. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 23.12.2015.