Bunyip

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bunyip

Bunyip on Australian aboriginaalien mytologiassa esiintyvä taruolento.[1] Sen ulkonäkö kuvaillaan eri tarinoissa erilaiseksi.[1] Yleisesti sitä kuitenkin pidetään sorsaliskoa muistuttavana, vihreänä liskon ja krokotiilin välimuotona, jolla on terävät hampaat ja kaksihaarainen kieli.

Australian monista mysteereistä bunyip on turhauttavimpia. Vuosien ajan eläintieteilijät ja kryptozoologit ovat koettaneet jäljittää sitä, mutta suuri eteläinen manner on pinta-alaltaan kaksi kolmasosaa Euroopasta, ja sen harvaan asuttu sisämaa on vieläkin osin huonosti tunnettu. Rohkeat bunyipin etsijät ovat pyytäneet neuvoa alkuasukasheimoilta, mutta neuvot ovat olleet kovin ristiriitaisia. Näyttää siltä, että kukin heimo kuvailee hyvinkin erilaista otusta, ja kaikkiaan bunyip-hahmosta muodostuu kokonainen hirviöiden eläintarha.

Victorian osavaltion aboriginaalit, joiden kielestä bunyip-sana on peräisin, kuvailevat vesipetoa, joka onkin tavallisin mielikuva tästä hirviöstä. Sillä sanotaan olevan kuono kuin koiralla ja häntä kuin hevosella, minkä lisäksi sillä on sarvet tai pitkät torahampaat ja musta turkki.[1] Sen sanotaan elävän soilla ja vesistöissä.[1]

Sisämaan väki kertoo wanambi-pedosta, joka on kirkasvärinen ja parrakas, monisatametrinen käärme. Se elää vesipaikoilla ja syö ihmisiä.

Eteläaustralialainen coorong-heimo kertoo valtavasta karvapeitteisestä olennosta, jolla on pitkä kaula ja linnun nokka. Tämä ihmisen ja eläimen välimuoto munii jalkapallon kokoisia munia.

Monet rannikon heimot ja karjankasvattajat puolestaan väittävät, että Pohjois-Australiassa, Queenslandin Outbackin ja Pohjoisterritorion Arnheminmaan alueella, syrjäisten vesistöjen lähellä, elää dinosaurusmainen lisko, jota kutsutaan nimillä Burrunjor tai Arnhem Rex.[2] Väriltään oranssin tai harmaan olennon kerrotaan olevan yli seitsemän metriä pitkä ja kävelevän kahdella jalalla, ja sen etujalkoja kuvaillaan hyvin pieniksi.[2] Viimeisin väitetty näköhavainto on vuodelta 1982. Seudulta onkin löydetty tunnistamattoman, isokokoisen eläimen jättämiä kolmivarpaisia jalanjälkiä.[2] Myös alueen vanhoista kalliomaalauksista on löydetty kuvia, joissa esiintyy tyrannosaureja muistuttava eläin. Tosin nämä maalaukset saattavat esittää myös myöhemmin sukupuuttoon kuollutta megalaniaa tai pussihukkaa.

Monet pitävät näitä juttuja taikauskona juuri siitä syystä, että heimot eivät pääse väitetystä olennosta yksimielisyyteen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kaaro, Jani: Kaiken oudon ensyklopedia, s. 75. Helsinki: BTJ Finland, 2009. ISBN 978-951-692-731-5.
  2. a b c Syfy.com/destinationtruth: Burrunjor (englanniksi) Luettu 15.10.2010

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]