Bruno Bauer

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bruno Bauer
Bruno Bauer.
Bruno Bauer.
Syntynyt 6. syyskuuta 1809
Kuollut 13. huhtikuuta 1882 (72 vuotta)
Tutkimusala teologia, filosofia, historiantutkimus

Bruno Bauer (6. syyskuuta 1809 Eisenberg13. huhtikuuta 1882 Rixdorf) oli saksalainen teologi, filosofi ja historioitsija.

Bauer opiskeli suoraan G. W. F. Hegelin alaisuudessa tämän kuolemaan 1831 saakka. Myöhemmin hän oli aluksi vanhahegeliläinen, mutta liittyi myöhemmin nuorhegeliläisiin. Bauer opetti Berliinin (1834–1839) ja Bonnin yliopistoissa (vuodesta 1839).

Bauerin teoksiin sisältyy muun muassa raamatuntutkimusta Uudesta testamentista.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kritik der evangelischen Geschichte des Johannes (1840)
  • Kritik der evangelischen Geschichte der Synoptiker, 2 osaa (1841)
  • Die Posaune des jüngsten Gerichts über Hegel, den Atheisten und Antichristen (1841)
  • Die gute Sache der Freiheit und meine eigene Angelegenheit (1842)
  • Hegels Lehre von der Religion und Kunst von dem Standpunkte des Glaubens aus beurteilt (1842)
  • Das Entdeckte Christentum (1843, julistettu pannaan ja tuhottu, unohduksissa vuoteen 1927 saakka)
  • Die Judenfrage (1843)
  • Geschichte der Politik, Kultur und Aufklärung des 18. Jahrhunderts (1843–45)
  • Geschichte Deutschlands und der französischen Revolution unter der Herrschaft Napoleons, 2 osaa (1846)
  • Kritik der Evangelien und Geschichte ihres Ursprungs, 4 osaa, 4 täydennysosaa (1850–52)
  • Russland und das Germanentum (1853)
  • Philo, Renan und das Urchristentum (1864)
  • Christus und die Cäsaren (1877)
  • Zur Orientierung über die Bismarck'sche Ära (1880)
  • Disraelis romantischer und Bismarcks sozialistischer Imperialismus (1882)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.