Bruatorpsånin vesistö
Bruatorpsånin vesistö (ruots. Bruatorpsåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 79) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Bruatorpsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 430 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön pääuomana on alajuoksulla viimeiset 4 kilometriä sen nimikkojoki Bruatorpsån. Pääuoma on kuitenkin 41 kilometriä pitkä. Se alkaa Granemålasta Hillmansbäckenin nimellä metsäalueelta noin 110 metrin korkeudelta mpy., jatkuu alempana Torsåsånina ja vasta Söderåkrassa se saa viimeisen nimensä [3]. Joen keskivirtaama (MQ) on 3,1 kuutiometriä sekunnissa. Joki laskee Itämereen noin 0,1 kuutiokilometriä vettä vuodessa. Talven jälkeen huippuvirtaamien keskiarvo (MHQ) on 22,5 kuutiometriä sekunnissa ja alimmillaan sen virtaukset ovat keskimäärin 0,08 kuutiometriä sekunnissa.[4]
Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bruatorpsånin vesistö sijaitsee kahden keskikokoisen vesistön Emånin vesistön (tunnus 74) ja Mörruminjoen vesistön (tunnus 86) välisessä taskussa, jossa on yksitoista pienempää päävesistöä. Sillä on yhteinen vedenjakaja vain Lyckebyånin päävesistön (tunnus 80) kanssa, sillä muut vesistöt ovat mereen laskevien ojien tai purojen pieniä valuma-alueita.[1]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (36,6 %), turve (2,9 %), kalliomaa (9,2 %), hiekka ja sora (4,7 %), multamaa (44,1 %), savimaa (0,9 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,6 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (83,4 %), soita ja kosteikkoja (0,5 %), viljelymaita (9,6 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (1,3 %) sekä joutomaita (4,7 %). Näiden lisäksi on 0,5 % vesistöjä.[5]
Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Bruatorpsånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Bruatorpsånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 3,24 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 24,1 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,23 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 3,1 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 22,5 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,08 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 24,1 m³/s on mitattu huhtikuussa 2006 ja pienin 0,1 m³/s lokakuussa 1983. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi maaliskuusta huhtikuuhun ja sen huippu ajoittuisi maaliskuulle.[3]
Vesivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 13 patoa, joilla ei säännöstellä jokien virtaamia.[5]
Vesistössä on yksi Kulebon vesivoimalaitos, joka tuottaa sähköä 0,1 megawattin teholla noin 0,4 gigawattituntia vuodessa.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 17.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Bruatorpsånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 4.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Bruatorpsån (SE625702-151825) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 29.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3870–3873, viitattu 17.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Bruatorpsånin vesistö (Excel-lomake nro 756), Vattenwebb, SMHI, viitattu 4.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Bruatorpsån, vattenkraft.info, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)