Biber

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Biber-pienoissukellusvene
Biberin sivuprofiili
Tämä artikkeli kertoo sukellusveneestä. Säveltäjästä katso H. I. F. Biber.

Biber (suom. majava) oli saksalainen toisen maailmansodan aikainen yhden hengen pienoissukellusvene. Korvettikapteeni Hans Bartelsin suunnittelema Biber perustui briteiltä Bergenissä, Norjassa kaapattuun Welman W46 -pienoissukellusveneeseen. Biberin prototyyppi, kutsumanimiltään Bunte-Boot tai Adam, valmistui 15. maaliskuuta 1944 ja Saksan laivasto hyväksyi aluksen 29. maaliskuuta. Sodan loppuun mennessä lyypekkiläinen Flenderwerke-telakka valmisti yhteensä 324 Biberiä.[1]

Biber taistelussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palveluskäytössä kahdella rungon ulkopuolelle kiinnitetyllä torpedolla varustettu Biber ei ollut lainkaan niin menestyksekäs kuin saksalaiset olivat toivoneet. Biberit operoivat vuosien 1944-1945 taitteessa pääasiassa brittien laivoja vastaan kärsien itse erittäin raskaita tappioita. Biberien tekemät upotukset olivat etupäässä raskaasti kuormattuja maihinnousualuksia ja säiliöproomuja. Upotusten kokonaismäärä nousi noin 93 000 tonniin, mihin moni tavallinen sukellusvene ylti yksin.

Biber oli vaikea ohjata, lisäksi kuljettajaa uhkasi häkämyrkytys. Britit kaappasivat vuonna 1945 yksinäisen Biberin, josta löytyi häkämyrkytykseen kuollut kuljettaja. Yleensä Biberien ohjaajat olivat vapaaehtoisia. Ohjaajalla oli sukellusvarusteet: kuivapuku sekä Dräger-hapenkierrätin.

Saksalaiset ehtivät suunnitella mielikuvituksellisia erikoistehtäviä Bibereille. Yksi suunnitelma oli pienoissukelluveneiden pudottaminen Suezin kanavaan lentoveneestä. Tehtävänä olisi ollut tukkia kanava upottamalla suuri rahtilaiva.

Bibereillä toteutettujen operatioden suurin menestys oli Antwerpenin Kreuzzschanz-sulun sulkuporttien tuhoaminen kahdella torpedolla. Tehtävän suoritti aliluutnantti Langsdorff, joka menetti itse henkensä tehtävässä. Aluksilla kuljetettiin myös tarvikkeita piiritettyihin satamakaupunkeihin: torpedojen tilalle kiinnitettiin vesitiiviit säiliöt, joihin pakattiin muonaa ja muuta tarpeellista. Pienoissukellusveneet pääsivät muita aluksia helpommin pujahtamaan muun muassa IJmuidenin satamaan. Yleensä kuitenkin kuljetuksiin käytettiin Biberiä suurempia kahden miehen Seehund-sukellusveneitä.

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paino: 6,5 tonnia
  • Pituus: 9,03 m
  • Korkeus: 1,57 m
  • Aseistus: 2 kappaletta 533 mm torpedoa
  • Moottori: 32 hv Opel-Blitz -bensiinimoottori, 13 hv sähkömoottori
  • Nopeus: 6,5 solmua pintakulussa, 5,3 sukelluksissa
  • Sukellussyvyys: 20 m
  • Miehistö: 1

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sieche, Erwin F.: German Human Torpedoes and Midget Submarines. Warship, 1980, IV. vsk, nro 2, s. 74-85. Lontoo: Conway Maritime Press. ISBN 0-85177-206-6. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sieche, Erwin F. s. 78

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Biber.