Báruèn kapina
| Báruèn kapina | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Kartta Sambesin alueesta ja joitakin kapinan tapahtumapaikkoja.
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
|
Kapinalliset |
|||||||
Báruèn kapina on Mosambikissa puhjennut kapina portugalilaista siirtomaavaltaa vastaan maaliskuun 1917 ja heinäkuun 1918 välillä. Kapinan nimen mukaisesti sen alkuperäinen ydinalue oli Báruè Manican maakunnassa, mutta kapina levisi myöhemmin laajemmalle alueelle Sambesin varrella. Kapinallisten onnistui ensin vallata joitakin alueita ja piirittää muita portugalilaisia keskuksia, mutta lopulta heidät kukistettiin. Pienempimuotoinen sissisota jatkui aina vuoteen 1920 saakka.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Portugali oli liittynyt ensimmäisessä maailmansodassa ympärysvaltojen puolelle keskusvaltoja vastaan. Portugalin Afrikan siirtomaissa sota koski etenkin sotaa Saksan Itä-Afrikan joukkoja vastaan. Sota merkitsi Portugalin Mosambikissa esimerkiksi lisääntyvää chibalo-pakkotyövoiman käyttöä, jonka lisäksi paikallisia rekrytoitiin kasvavissa määrin kantajiksi asevoimille.[1]
Báruè oli piirikunta nykyisessä Manican maakunnassa. Portugalilaiset olivat karkottaneet paikallisen hallitsijasuvun vuonna 1902, mutta nyt heidän kannattajansa huomasivat tilaisuuden kapinalle kasvavan portugalilaisten vastaisen mielialan vallitessa.[1]
Kapina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Báruèn kapina puhkesi maaliskuussa 1917.[1] Sen oleellisimpia johtajia olivat Nongwe Nongwe ja Makosa. Hyvin oleellinen osa kapinan syttymisessä oli myös henkimiehellä nimeltä Mbuya. Kapina levisi pian ydinalueeltaan Báruèsta[2] pitkin Sambesin vartta aina Zumboon saakka. Paikallisen alkuperäisväestön lisäksi kapinaan liittyivät monet afroportugalilaiset ja chicundat.[1] Portugalilaiset menettivät Sambesin eteläpuolisten alueiden hallinnan. Kapinalliset valtasivat Zumbon ja alkoivat piirittää Teteä ja Senaa.[2]
Joistakin onnistumisista huolimatta kapinallisilta puuttui selkeä pitkän aikavälin tavoite. Jotkin kapinan johtohahmoista yrittivät turhaan saada tukea Etelä-Rhodesiaa hallinneilta briteiltä. Portugalilaiset vastasivat kapinaan alkamalla palkata riveihinsä paikallisia, sekä nguneja. Sambesille lähetettiin tykkivene.[1] Taktiikkaan kuului myös peltojen polttaminen ja karjan surmaaminen. Vangiksi saatuja kapinallispäälliköitä teloitettiin.[2] Pääosa kapinallisista oli voitettu vuoden 1917 loppuun mennessä, jolloin kapina muuttui sissisodaksi.[1]
Kapinan sivunäyttämönä kapinan puhkeaminen vaikutti saksalaisten päätökseen iskeä Itä-Afrikasta Mosambikin pohjoisosiin vuonna 1917. Kenraali Paul von Lettow-Vorbeck johti ympärysvaltojen joukkojen jahtaamat joukkonsa Mosambikin puolelle marraskuussa 1917, josta he sodan lopulla päätyivät vielä Pohjois-Rhodesiaan.[1]
Heinäkuussa 1918 portugalilaisten hyökkäys pakotti jotkin viimeisistä Báruèn kapinan johtajista ja kannattajista pakenemaan brittien hallitseman Rhodesian puolelle. Pienempimuotoinen sissisota jatkui kuitenkin aina vuoteen 1920 saakka. Báruèn kapinaa on joskus kuvailtu viimeiseksi vakavammaksi yritykseksi uhmata Portugalilaisten siirtomaavaltaa Mosambikin siirtomaahistorian alkuvaiheessa.[2]