Aulis Hiekko
Aulis Johannes Hiekko, aiemmin Dahl (8. maaliskuuta 1919 Paimio – 15. elokuuta 2000 Espoo) oli insinööri ja yritysjohtaja, joka sai vuonna 1982 ensimmäisenä Suomessa energianeuvoksen arvonimen.[1]
Hiekon vanhemmat olivat maanviljelijä Juho Leopold Hiekko, aiemmin Dahl, ja Eine Aurora Virtanen ja puoliso vuodesta 1947 Rauha Maija Alajoki. Hiekko tuli ylioppilaaksi 1938 ja valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun sähköteknilliseltä osastolta 1947. Hän työskenteli jo ennen valmistumistaan suunnitteluinsinöörinä Ekonossa ja oli myös Teknillisen korkeakoulun assistentti. Imatran Voima -yhtiöön siirryttyään Hiekko toimi käyttöinsinöörinä, apulaisjohtajana ja 1961–1969 johtajana, yrityksen johtokunnan jäsen hän oli vuodesta 1970. Hiekko osallistui alansa yhteistyöhön muun muassa Suomen Sähkölaitosyhdistyksessä, Suomen Voimalaitosyhdistyksessä ja Sähköntuottajain Yhteistyövaltuuskunnassa, mutta myös Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitossa ja Voimalaitosten Työnantajaliitossa. Hän toimi aktiivisesti myös pohjoismaisissa, eurooppalaisissa ja maailmanlaajuisissa energia-alan yhteistyöjärjestöissä. Eläkkeelle Hiekko jäi vuonna 1983. Hän oli sotilasarvoltaan reservin insinöörikapteeni.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Biografia-sampo: Aulis Hiekko Viitattu 19.9.2021.
- ↑ Kuka kukin on 1978, s. 222. Viitattu 19.9.2021.