Asko Ruuskanen
Asko Ruuskanen (14. syyskuuta 1938 Viipuri – 4. helmikuuta 2023 Savonlinna) oli suomalainen kolmiloikkaaja. Hän edusti urallaan Säämingin Urheilijoita.[1] Työuransa hän teki opettajana ja viime vaiheessa rehtorina. Hänelle myönnettiin opetusneuvoksen arvo vuonna 2000.[2]
Asko Ruuskasen parhaat kilpailuvuodet olivat 1960-luvun alussa. Hän saavutti SM-hopeaa vuonna 1963 ja SM-pronssia 1961. Tähän aikaan ykköshyppääjänä ollut Kari Rahkamo oli lopettamassa juuri uransa, ja Yrjö Tamminen otti Suomen kolmiloikan ykköspaikan Rahkamon jälkeen. Ruuskanen oli usein Tammisen jälkeen seuraava suomalainen. Muita menestyksiä oli kolmas sija vuoden 1963 PM-kisoissa. Maaotteluita näinä vuosina kertyi yhdeksän. Ennätyksensä hän hyppäsi Suomi–Ruotsi-maaottelussa vuonna 1963 tuloksen ollessa 15,53. Ruuskasen pituushypyn ennätys oli 6,69.[1]
Asko Ruuskanen kirjoitti ylioppilaaksi Savonlinnan lyseosta 1958. Sen jälkeen hän opiskeli Turun yliopistossa matematiikkaa, fysiikaa ja kemiaa valmistuen 1964. Valmistumisen jälkeen hän palasi kotiseudulleen Sääminkiin lehtorin virkaan Savonlinnan kauppaoppilaitokseen. Vuonna 1963 hänet valittiin Liiketaloudellisen Instituutin rehtoriksi. Tässä tehtävässä hän oli vuoteen 1997, jolloin Liiketaloudellinen instituutti yhdistettiin Mikkelin ammattikorkeakouluun. Tämän jälkeen Ruuskanen toimi ammattikorkeakoulun Savonlinnan yksikön johtajana vuoteen 2001, jolloin hän eläköityi.[2]
Ruuskanen toimi elämänsä aikana useissa luottamustehtävissä. Merkittävimpinä näistä Savonlinnan kaupunginvaltuuston jäsenyys[3] ja kaupunginhallituksen puhenjohtajuus 1992–2000, Suomen Urheiluliiton liittovaltuuston puheenjohtajuus 1987–1988 ja osuuspankkiryhmän hallintoneuvostojäsenyys.[2]
Asko Ruuskanen poika Timo Ruuskanen oli 1980-luvulla korkeushypyn Suomen mestari[4] ja seuraavalla vuosikymmenellä lentopallon SM-sarjapelaaja.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Asko Ruuskanen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
- ↑ a b c Ruuskanen, Mika: Kuolleita: Asko Ruuskanen 1939-2023 - Kolmiloikkaajasta tuli rehtori. Helsingin Sanomat, 22.3.2023, s. B11. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.3.2023.
- ↑ Kunnallisvaalit. Helsingin Sanomat, 21.10.1996, s. 18. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 22.3.2023.
- ↑ Kaksi kaksoismestaria Kalevassa. Helsingin Sanomat, 28.7.1986, s. 3. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 22.3.2023.
|
