Arseenihappo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arseenihappo

Arsenic acid.svg Arsenic-acid-3D-vdW.png

Tunnisteet
CAS-numero 7778-39-4
Ominaisuudet
Molekyylikaava H3AsO4
Moolimassa 141,944 g/mol
Ulkomuoto Valkoisia ja hygroskooppisia kiteitä [1]
Sulamispiste 35,5°C [2]
Tiheys 2,5 g/cm3 [2]
Liukoisuus veteen 16,7 g/100ml

Arseenihappo eli ortoarseenihappo (H3AsO4) on yksi arseenin happi­hapoista. Arseenihappo muistuttaa monilta ominaisuuksiltaan, kuten happamuudeltaan fosforihappoa. Erityisesti niiden suolat arsenaatit ja fosfaatit ovat ominaisuuksiltaan lähellä toisiaan.

Ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arseenihappo on kolmiarvoinen eli triproottinen happo. Happamuudeltaan yhdiste luokitellaan keskivahvaksi.[3] ja happamuus on hyvin lähellä fosforihappoa.[1] Vesiliuoksissa arseenihappo protolysoituu kolmessa vaiheessa,joissa ensimmäisessä muodostuu divetyarsenaatti-ioni, toisessa vetyarsenaatti-ioni ja kolmannessa arsenaatti-ioni. Reaktioyhtälöt ja happovakiot reaktioille ovat:

H3AsO4 Equilibrium.svg H2AsO4- + H+ (Ka=5,6·10-3[2], pKa= 2,3 [1])
H2AsO4- Equilibrium.svg HAsO42- + H+ (Ka=1,7·10-7[2], pKa= 6,8 [1])
HAsO42- Equilibrium.svg AsO43- + H+ (Ka=3,0·10-12[2], pKa= 11,5 [1])

Arseenihappo liuottaa useita metalleja. Metallien liuetessa syntyy myrkyllistä arsiinia eli arseenivetyä.[3] Toisin kuin fosforihappo, arseenihappo on vahva hapetin. Se kykenee muun muassa hapettamaan rikkihapokkeen rikkihapoksi ja jodidi-ionin jodiksi.[4]

Kuumennettaessa arseenihappoa muodostuu ensimmäiseksi pyroarseenihappoa (H4As2O7) ja edelleen kuumennettaessa syntyy meta-arseenihappoa (HAsO3).[2] Arseenihappo esiintyy usein kiteisenä hemihydraattina H3AsO4·0,5H2O

Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arseenihappoa valmistetaan käsittelemällä arseenitrioksidia väkevällä typpihapolla. Reaktiotuotteena muodostuu lisäksi typpimonoksidia.[4]

3 As2O3 + 4 HNO3 + 7 H2O → 6 H3AsO4 + 4 NO

Yhdistettä voidaan valmistaa myös liuottamalla arseenipentoksidia veteen, mutta tämä reaktio on hyvin hidas. Lisäksi arseenihappoa syntyy, kun orto- tai meta-arseenihappoa käsitellään kylmällä vedellä.[2]

Arseenihapon myrkyllisyyden vuoksi sen käyttö on rajoitettua. Ainetta käytetään puunsuoja-aineena ja puuvillaviljelmillä kasvin lehtien tuhoamiseen, jolloin sadonkorjuu tulee helpommaksi.[4]

Myrkyllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arseenihappo, kuten useat muutkin arseeniyhdisteet, on myrkyllistä. sen LD50-arvo rotille on 48 mg/kg. Arseenihappo aiheuttaa hengitettynä ja nieltynä huonoa oloa ja kouristuksia. Pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa vaurioita iholle, verenkiertoelimistöön ja hermostoon. Arseenihapon on todettu aiheuttavan ihmisessä syöpää ja on luokiteltu syöpävaaralliseksi aineeksi.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e A-M. Antila, T. Koskentalo, J. Toivonen ja I. Yliruokanen: Analyyttisen kemian harjoitustyöt:Ionien reaktioita, s. 114. 12. muuttamaton painos, painovuosi 2006. Otatieto, 1986. ISBN 951-672-298-9.
  2. a b c d e f g Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 64. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.9.2009). (englanniksi)
  3. a b c Arseenihappo Kansainväliset kemikaalikortit. 2005. ICSC. Viitattu 19.9.2009.
  4. a b c Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 752. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.9.2009). (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.