Apollonios Pergalainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Syntynyt n. 240 eaa.
Perga, Pamfylia, Anatolia
Kuollut n. 190 eaa.
Aleksandria, Egypti
Tunnetuimmat työt kartioleikkaus, Apollonioksen ongelma

Apollonios Pergalainen (muinaiskreikaksi Ἀπολλώνιος ὁ Περγαῖος; 200-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä. Antiikin aikana häntä kunnioitettiin nimityksellä Suuri Geometrikko. Apollonioksen nimi esiintyy usein latinalaistetussa muodossa Apollonius, hänen kotipaikkansa nimi myös muodossa Perge.

Apollonioksen tärkeimmät tutkimukset kohdistuivat kartioleikkauksiin eli käyriin, jotka nykyään tunnetaan paremmin toisen asteen käyrinä. Hänen Konika-teoksensa on yleisesitys kartioleikkauksista. Siinä hän käy läpi kartioleikkausten halkaisijat, tangentit, normaalit, leikkaaminen ja asymptootit.[1] Suurin osa Apollonioksen teoksista on hävinnyt ja muutamia tunnetaan nimeltä ja sisältö pääpiirteisesti myöhempien aikojen historijoitsijoiden avulla, etenkin Pappos Aleksandrialaisen kirjoitukset ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä.[2] Myös Konika oli keskiajalle saakka häviksissä, mutta teoksen löydyttyä se oli tärkeässä asemassa luomassa tieteellisen vallankumouksen matemaattisia perusteita.[2]

Apollonios keksi sanat ellipsi, paraabeli ja hyperbeli. Hän esitti myös hypoteesin taivaankappaleiden epäkeskisistä radoista, millä hän selitti esimerkiksi Kuun kiertonopeuden vaihtelun.[3]

Apollonioksen mukaan on nimetty myös kolmiota koskeva Apolloniuksen lause.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Matti Lehtinen: Apollonios ja kartioleikkaukset Solmu. Viitattu 1.6.2009.
  2. a b Apollonius of Perga Encyclopeadia Britannica. Viitattu 19.6.2008. (englanniksi)
  3. Apollonius of Perga MacTutor History of Mathematics archieve. Viitattu 19.6.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.