Anna-Liisa Heikinheimo
Anna-Liisa Heikinheimo (13. tammikuuta 1905 Tyrvää – 30. heinäkuuta 2000 Tampere) oli suomalainen opettaja ja järjestöaktiivi, joka toimi Akateemisten Naisten Karjala-Seuran puheenjohtajana.[1]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anna-Liisa Heikinheimon vanhemmat olivat kirkkoherra Veli Abiel Heikinheimo (ent. Heikel) ja opettaja Anna Sofia Drake. Hänen isoisänsä oli kirkkoherra Karl Abiel Heikel.[2] Heikinheimo tuli ylioppilaaksi Salon yhteiskoulusta vuonna 1923 ja valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1930. Hän toimi Akateemisen Karjala-Seuran perustaman naisjaoston puheenjohtajana, jaosto muutettiin hänen esityksestään Akateemisten Naisten Karjala-Seuraksi. Valmistuttuaan Heikinheimo toimi historian opettajana Kosti Kankaisen kristillisessä yhteiskoulussa Nurmijärvellä 1931–1941. Äänislinnan yhteislyseon historian ja saksan kielen opettajana ja tyttöjen koulukodin johtajana hän työskenteli 1942–1944 ja sen jälkeen Niinisalossa nuorten miesten sisäoppilaitoksessa. Oulun lyseon historian ja yhteiskuntaopin lehtorin tehtävästä 1947–1953 Heikinheimo siirtyi Tampereen klassillisen lyseon vanhemmaksi lehtoriksi, mistä tehtävästä hän jäi eläkkeelle 1969.[1]
Heikinheimo jatkoi sodan jälkeen järjestötoimintaansa Kalevalaisten naisten, Vapaussoturien, Rintamanaisten, Inkerin ystävien ja Akateemisten naisten järjestöissä.[1]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Me uskomme: 2. Akateemisten naisten Karjalaseuran 20-vuotisjulkaisu, 1942, Liisa Castrén, Anna-Liisa Heikinheimo
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ihmiset. Historian opettaja omistautui Karjalalle. Lehtori Anna-Liisa Heikinheimo. Helsingin Sanomat, 15.8.2000. (Tilaajille)
- ↑ Tyrvään yhteiskoulu – Vammalan lukio 1904–1979, matrikkeli, s. 171. Vammala: Vammalan lukio, 1979. ISBN 951-95031-7-X.
| ||||||||||
