Ancyluskotilo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ancyluskotilo
AF 40002 D Ancylus fluviatilis b.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Kotilot Gastropoda
Lahko: Vesikeuhkokotilot Basommatophora
Heimo: Ancyluskotilot Ancylidae
Suku: Ancylus
Laji: fluviatilis
Kaksiosainen nimi
Ancylus fluviatilis
Müller, 1774
Katso myös
 Commons-logo.svg Ancyluskotilo Commonsissa

Ancyluskotilo (Ancylus fluviatilis) on pieni makean veden kotilolaji.

Ancyluskotilo tunnetaan fossiiliaineistosta ainakin 2,5–1,7 miljoonaa vuotta sitten vallinneelta myöhemmältä Plioseenikaudelta saakka[2] ja se esiintyy tyypillisenä fossiililöytönä Itämeren paikalla reilu 10 000 vuotta sitten sijainneen makeavetisen Ancylusjärven aikaisissa sedimenteissä.[3]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ancyluskotilon kuori on noin 6 mm pitkä ja 5 mm leveä. Se on kierteetön, kupumainen ja kuoren päällä on taaksepäin kaartuva, hieman koukkumainen kärki. Kuoren ulkopinnassa voi olla heikkoja pitkittäisuurteita. Väriltään kuori vaihtelee kellanruskeasta tummanharmaaseen.[4]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajia tavataan laajalti Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Uudempien tutkimusten mukaan se saattaa muodostaa kryptisen lajiryhmän kolmen muun kotilolajin kanssa. Mikäli lajeja on todellisuudessa useita, itse ancyluskotilon levinneisyys rajoittuu Espanjasta Sloveniaan ulottuvan linjan pohjoispuoliseen Eurooppaan.[1] Suomessa ancyluskotiloa tavataan suunnilleen Oulun korkeudelle saakka.[2]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji elää veden alla kiinnittyneenä kivien pintaan. Se on paikoittainen makean veden laji, joka edellyttää elinpaikaltaan voimakkaasti virtaavaa ja hapekasta vettä sekä yleensä kivikkoista pohjaa. Joskus sitä tavataan myös järvien rannoilla, joille kohdistuu riittävän voimakas aallokko. Laji ei siedä veden laadun tai lämpötilan muutoksia ja paikoin vesistöjen saastuminen aiheuttaa vaaran kotilopopulaatioille. Kotilo käyttää ravinnokseen leviä.[4][1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ancylus fluviatilis IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b http://www.molluscs.at/gastropoda/index.html?/gastropoda/freshwater/freshwater_limpets.html
  3. http://www.helsinki.fi/maantiede/geofi/fennia/demo/pages/oksanen.htm
  4. a b Kirsi Hutri & Tiina Mattila: Kotilo ja simpukkaharrastajan opas. Tammi 1991 s. 130–131