Ammoniumceriumnitraatti
| Ammoniumceriumnitraatti | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | (NH4)2Ce(NO3)6 |
| Moolimassa | 548,264 |
| Ulkomuoto | Punaoranssi kiteinen aine |
| Liukoisuus veteen | 141 g/l (25 °C)[1] |
Ammoniumceriumnitraatti ((NH4)2Ce(NO3)6) eli ceriumammoniumnitraatti tai ammoniumheksanitraattoceraatti(IV) on ammonium-, cerium- ja nitraatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää muun muassa reagenssina orgaanisen kemian synteeseissä ja analyyttisessä kemiassa.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huoneenlämpötilassa ammoniumceriumnitraatti on punaoranssia kiteistä ainetta. Yhdisteen rakenne kiinteänä koostuu heksanitraattoceraatti(IV)-ionista, joka on kompleksi-ionista ja ammoniumionit ovat sen vastaioneina. Aineen alkeiskoppi on monokliininen. Ammoniumceriumnitraatti liukenee veteen ja liukenee myös eräisiin poolisiin orgaanisiin liuottimiin kuten etanoliin. Vesiliuoksissa se esiintyy hapen välityksellä sitoutuneena koordinaatioyhdisteenä. Ammoniumceriumnitraatti on hyvin voimakas hapetin.[1][2][3][4][5][6]
Ammoniumceriumnitraattia voidaan valmistaa liuottamalla cerium(IV)oksidia typpihappoon ja lisäämällä joukkoon ammoniumnitraattia. Toinen tapa on hapettaa cerium(III)nitraatin liuosta ja lisäämällä joukkoon ammoniumnitraattia. Tuote puhdistetaan kiteyttämällä.[3][4]
Ammoniumceriumnitraattia käytetään yleisesti orgaanisen kemian synteeseissä muun muassa hapettimena, nitraavana reagenssina, alkeenien polymeroinneissa ja suojaryhmien poistamiseen. Sitä käytetään myös analyyttisen kemian reagenssina ja kaasulamppujen hehkusukkien valmistamiseen.[1][2][7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Tse-Lok Ho, Junhua Wang & Chaozhong Li: Cerium (IV) Ammonium Nitrate, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2007. Teoksen verkkoversio Viitattu 26.12.2021.
- ↑ a b E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 337. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ a b Barry T. Kilbourn: Cerium and Cerium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2011.
- ↑ a b Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 198. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398. (englanniksi)
- ↑ Thomas A. Beineke & J. Delgaudio: Crystal structure of ceric ammonium nitrate. Inorganic Chemistry, 1968, 7. vsk, nro 4, s. 715–721. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Thomas J. Demars, Mrinal K. Bera,Soenke Seifert, Mark R. Antonio & Ross J. Ellis: Revisiting the Solution Structure of Ceric Ammonium Nitrate. Angewandte Chemie, 2015, 54. vsk, nro 26, s. 7534-7538. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Jih Ru Hwu & Ke-Yung King: Versatile reagent ceric ammonium nitrate in modern chemical synthesis. Current Science, 2001, 81. vsk, nro 8, s. 1043-1053. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.12.2021. (englanniksi)