Ammoniumasetaatti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ammoniumasetaatti
Ammonium-acetate-2D.png
Tunnisteet
CAS-numero 631-61-8
IUPAC-nimi Ammoniumasetaatti
SMILES O=C(O)C.N
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C2H3O2NH4
Moolimassa 77.0825 g/mol
Tiheys 1.07 g/cm³
Sulamispiste 112 °C (385 K)
Kiehumispiste (purkautuu)
Liukoisuus 148 g/100 ml (4 °C)

Ammoniumasetaatti on kemiallinen yhdiste, jonka suhdekaava on C2H3O2NH4 ja molekyylikaava CH3COONH4. Se on läpikuultavista rombisista kiteistä koostuvaa väritöntä tai valkoista kiinteää ainetta, jota valmistetaan reagoittamalla ammoniakkia ja etikkahappoa keskenään.

[muokkaa] Käyttö ja ominaispiirteet

  • Ammoniumasetaattia myydään yleisesti kaupallisesti. Ammoniakin asetaattina se on heikon hapon and heikon emäksen suola, mistä juontuu osa sille ominaisista kemiallisista piirteistä
  • Sitä käytetään luonnossa hajoavana yhdisteenä jonkin verran jäänestoaineena.
  • Monissa yhteyksissä sitä käytetään etikkahappoon seostettuna. Näin saadaan aikaan puskuriliuos, joka luonnossa hajoaa ionittomiksi osasiksi
  • Ammoniumasetaattia voidaan käyttää Knoevenagelin kondensaatiossa orgaaniseen synteesiin [1]
  • Sen sulaminen melko alhaisessa lämpötilassa on suolalle suhteellisen harvinainen ominaisuus
  • Ammoniumasetaatti on hygroskooppinen yhdiste. Kuumennettaessa se herkästi purkautuu asetamidiksi ja vedeksi:
CH3COONH4 → CH3C(O)NH2 + H2O
Tässä reaktiossa se hajoaa suhteellisen alhaisessa lämpötilassa kahtalaisiksi molekyyleiksi, mikä on suolalle melko harvinaista
  • Voidaan käyttää tislatun veden kanssa reagenssina proteiinien saostuksessa
  • Käytetään yleisesti massaspektrometriassa vesipuskurina proteiini- ja muiden molekyylien sähkösumutusionisaation (ESI)
  • Ammoniumasetaatti on pienissä paineissa haihtuvaa. Tämän takia sitä on käytetty haihtumattomia suoloja sisältävien solupuskurien sijasta valmisteltaessa näytteitä massaspektrometriaan. [2] Haihtuvista suoloista tähän tarkoitukseen on käytetty myös muun muassa ammoniumformiaattia

[muokkaa] Lähteet

  1. G. Jones, Organic Reactions, 1967, volume 15, 204ff (the Knoevenagel Reaction)
  2. Berman et al., 2008. J Am Soc Mass Spectrom, 19:1230–1236. (englanniksi)
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Kirjoitusjärjestelmät
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä