Tislattu vesi
Tislattu vesi on raakavedestä tislaamalla aikaansaatua erittäin puhdasta vettä, jota käytetään muun muassa lääketieteellisissä tarkoituksissa ja laboratorioissa.
Vesi kuumennetaan höyryllä tai sähköllä hyöryksi. Nykymittapuulla veden tislaus on melko kallis toimenpide, mutta sairaaloiden höyrynkehittimien yhteydessä kannattava. Haittoina ovat kloorista ja humuksesta syntyvät yhdisteet, jotka tislautuvat veden mukana, siksi suurissa höyrynkehittimissä vesi on esipuhdistettu. Tislauksen jälkeen vesi kerätään mm. haponkestäviin terässäiliöihin, joista voi liueta kromia ja rautaa. Tärkein syy veden tislauksella on nykyisin mikrobipuhtaus. Vesi voi kuitenkin saastua myöhemmin.[1]
Muita vedenpuhdistusmenetelmiä ovat mm. suodatus aktiivihiilen kanssa (puhdistaa kloorin vesijohtovedestä), käänteisosmoosi (ei poista kaasuja), ioninvaihto (ei poista heikosti varauksellisia tai varauksettomia orgaanisia komponentteja), elektrodeionisaatio ja UV-säteilytys.[1]
Akuissa käytetään usein edullisempaa ionipuhdistettua (ns. akkuvesi) joka ei johda sähköä.
Toisin kuin yleensä luullaan, tislatun veden juomisen ei ole todistettu olevan terveydelle haitallista. Sen maku voi kuitenkin poiketa selvästi vesijohtovedestä.[2]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b http://vanha.med.utu.fi/medtekki/vesi_1.html
- ↑ Joe Letorney, Jr.: Blowing the Lid off Distilled Water Myths 2008. Durastill Export Inc. Viitattu 13.10.2008. (englanniksi)
