Amerikantylli
| Amerikantylli | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Charadrius vociferus Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||||
| Alalajit | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Amerikantylli (Charadrius vociferus) on amerikkalainen kahlaaja. Lajin nimesi Carl von Linné 1758.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on 23–26 cm, siipien kärkiväli 59–63 cm ja paino 65–90 g. Naaras on hieman kookkaampi. Muistuttaa tylliä, mutta on tätä hiukan suurempi, hoikempi, pitkäpyrstöisempi ja -nokkaisempi. Rinnan poikki kulkee 2 mustaa raitaa ja nokka on kokonaan tumma. Koivet ovat kellahtavat ja pyrstö sekä yläperä punaruskeat. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Ääni on 'kill-dee', josta laji on saanut englanninkielisen nimensä Killdeer. Vanhin amerikantylli on ollut 11 vuotta 11 kuukautta vanha.
[muokkaa] Esiintyminen
Nimialalaji vociferus (Linné 1758) pesii Pohjois-Amerikassa Kanadan eteläosista Floridaan ja Meksikoon saakka, alalaji ternominatus (Bangs ja Kennard 1920) Bahamalla ja Antilleilla, sekä alalaji peruvianus (Chapman 1920) Etelä-Amerikassa Perusta Pohjois-Chileen. Maailman populaation koko on noin 1 miljoonaa yksilöä. Sen kanta on elinvoimainen. Pohjoisimmat populaatiot ovat muuttolintuja, jotka talvehtivat USA:n itärannikolta aina Kolumbiaan ja Ecuadoriin. Muuttomatkallaan se voi harhautua Länsi-Eurooppaan mutta sitä ei ole tavattu Suomessa.
[muokkaa] Elinympäristö
Pesimäbiotooppeja ovat avoimet ruohikot, pellot, laitumet, golfkentät, tienreunat ja muut lyhytkortiset avomaat. Muuttoaikoina ja talvehtimisalueilla erityyppisillä kosteikoilla ja rannoilla.
[muokkaa] Lisääntyminen
Laji on yksiavioinen. Pesä on vaatimaton kuoppa sorassa. Munia on 4 ja molemmat puolisot hautovat, yhteensä 24–28 päivää. Poikaset ovat pesäpakoisia ja lentokykyisiä ne ovat 3–4 viikon ikäisinä. Sukukypsä 1-vuotiaana.
[muokkaa] Ravinto
Pääasiassa hyönteiset, nilviäiset ja muut pienet selkärangattomat. Syö myös marjoja.
[muokkaa] Lähteet
- Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857506-8
- ADW
Tätä sivua ei ole