Almirante Latorre (1913)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Chilen laivaston taistelulaivasta. Muita samannimisiä aluksia, katso Almirante Latorre ja HMS Canada.
Almirante Latorre
Almirante Latorre 1930
Almirante Latorre 1930
Flag of Chile.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Armstrong Whitworth
Kölinlasku 27. marraskuuta 1911
Laskettu vesille 27. marraskuuta 1913 Almirante Latorrena
Palveluskäyttöön Britannian kuninkaallisessa laivastossa 15. lokakuuta 1915
Chilen laivastossa 1. elokuuta 1920
Palveluskäytöstä Britannian kuninkaallisesta laivastosta maaliskuu 1919
Chilen laivastosta lokakuu 1958
Tekniset tiedot
Uppouma 25 401 t (tyhjä)
32 514 t (kuormattu)
Pituus 191 m
Leveys 28,2 m
Syväys 10 m
Koneteho 37 000 shp (27,591 MW)
Nopeus 22,75 solmua
Miehistöä 834
Aseistus 10 14"/L45 BL tykkiä
12 6" tykkiä
2 3" ilmatorjuntatykkiä
4 kolminaulaista tykkiä
4 21" torpedoputkea

Almirante Latorre oli Chilen laivaston taistelulaiva ja se oli samalla Almirante Latorre -luokan nimikkoalus. Alus palveli ensimmäisessä maailmansodassa Britannian Kuninkaallisessa laivastossa nimellä HMS Canada.

Alus tilattiin marraskuussa 1911 Britanniasta Armstrong Whitworthilta ja sen köli laskettiin jo 27. marraskuuta. Britannia lunasti lähes valmiin aluksen 9. syyskuuta 1914 ja liitti sen omaan laivastoonsa nimettynä HMS Canadaksi.

Palvelus Britannian kuninkaallisessa laivastossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Canada liitettiin palvelukseen otettaessa 15. lokakuuta 1915 Suuren laivaston 4. taistelulaivaviirikköön, jonka mukana se osallistui toukokuussa 1916 Skagerrakin taisteluun. Taistelun aikana alus ampui 42 laukausta pääaseillaan eikä kärsinyt itse vaurioita. Alus palveli sodan loppuun saakka Suuressa laivastossa.[1]

Alus myytiin huhtikuussa 1920 takaisin Chilelle, joka lunasti aluksen toukokuussa. Sen nimeksi palautettiin 20. elokuuta 1920 palvelukseen otettaessa Almirante Latorreksi.[1]

Palvelus Chilen laivastossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Almirante Latorre saapui 20. helmikuuta Valparaisoon, jossa seuraavana päivänä maan presidentti tutustui alukseen. Seuraavat kahdeksan vuotta alus palveli maan aluevesillä ennen suunniteltua modernisointia Britteinsaarilla. Alus lähti 15. toukokuuta 1929 Balboaan kulkien Panaman kanavan läpi 24. toukokuuta ja tankaten Trinidadissa Port of Spainissa 28. toukokuuta. Tämän jälkeen alus jatkoi matkaansa Azoreille saapuen 24. kesäkuuta Plymouthiin, josta se siirrettiin Devonportin telakalle modernisoitavaksi.[2]

Modernisointi valmistui 5. maaliskuuta 1931, minkä jälkeen alus aloitti kotimatkan saapuen 12. huhtikuuta Valparaisoon. Aluksen kansirahtina oli kuljetettu kaksi 33 tonnin satamahinaajaa Intrepido ja Montezuma, jotka sijoitettiin Punta Arenasiin ja Valparaisoon. Alus jatkoi palvelustaan rauhan ajan kadettien koululaivana.[3]

Aluksen miehistö nousi 1. syyskuuta 1931 maan heikon taloustilanteen seurauksena kapinaan vangiten aluksen upseerit. Chilen ilmavoimat tekivät 6. syyskuuta tehottoman iskun alusta vastaan, minkä jälkeen kapinallisten rivit hajosivat keskinäiseen kahakointiin ja hallitus sai laivaston alukset jälleen hallintaansa.[3]

Japanilaisten hyökättyä Pearl Harboriin Yhdysvallat teki epävirallisen tarjouksen aluksesta sekä muutamasta hävittäjästä. Chilen hallitus oli kuitenkin haluton myymään aluksiaan. Alus palveli Chilen laivastossa aina vuoteen 1951, jolloin sen kunto oli heikko. Aluksen konehuoneessa tapahtui vakava onnettomuus, kun syöpyneet höyryputket repesivät surmaten kolme miehistönjäsentä.[3]

Alus palveli 1950-luvun puolessa välissä Talcahuanossa kelluvana polttoainevarastona, kunnes se virallisesti poistettiin palveluksesta 1. elokuuta 1958. Vanhentunut taistelulaiva myytiin 25. elokuuta romutettavaksi Mitsubishi Heavy Industriesille Jokohamaan Japaniin. Hinaaja Cambrian Salvor vei aluksen 29. toukokuuta 1959 Talcahuanosta Callaon ja Havaijin kautta Jokohamaan, jonne alukset saapuivat 30. elokuuta.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Coward, B. R.: Battleships & Battlecruisers of the Royal Navy since 1861. Runnymede, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1573-2. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Hore Peter: Battleships of World War I. Lontoo, Englanti: Anness Publishing Ltd, 2006. ISBN 1-84476-377-3. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Whitley, M. J. s. 32
  2. Whitley, M. J. s. 32-33
  3. a b c d Whitley, M. J. s. 33