Alfred von Schlieffen

Alfred Graf von Schlieffen
Schlieffen vuonna 1890.
Henkilötiedot
Syntynyt	28. helmikuuta 1833 Berliini, Saksa
Kuollut	4. tammikuuta 1913 (79 vuotta)
Kansallisuus	saksalainen
Ammatti	sotamarsalkka sotateoreetikko
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)	Saksa
Palveluvuodet	1853–1906
Taistelut ja sodat	Preussin–Itävallan sota Saksan–Ranskan sota
Sotilasarvo	marsalkka

Alfred Graf von Schlieffen (s. 28. helmikuuta 1833 Berliini, Saksa – 4. tammikuuta 1913) oli saksalainen sotamarsalkka ja sotateoreetikko, joka kehitti Schlieffen-suunnitelman vuonna 1905 Ranskan kolmannen tasavallan ja Venäjän keisarikunnan lyömiseksi.

Alkutaival

Schlieffen syntyi Berliinissä ja liittyi Preussin armeijaan vuonna 1853 oltuaan 20-vuotias. Hän osallistui Preussin–Itävallan sotaan 1866 ja Saksan–Ranskan sotaan 1870–1871. Jo 31-vuotiaana Schlieffen nimitettiin Preussin pääesikunnan sotahistorian osaston johtoon. Schlieffen palveli armeijassa vuoteen 1906 asti, eli yhteensä 53 vuotta.

Suunnitelmat

Saksan ja Ranskan välit olivat kireät Preussin ja Ranskan sodan takia. Saksassa uutta aseellista konfliktia pidettiin vain ajan kysymyksenä. Venäjän ja Ranskan läheisten välien takia Saksa olisi hyökätessään joutunut todennäköisesti kahden rintaman sotaan Ranskaa ja Venäjää vastaan. Myös Ranska pyrki aktiivisesti löytämään keinot Saksalle menettämiensä Elsassin ja Lothringenin palauttamiseksi. Schlieffen piti asetelmaa tuhoisana ja laati suunnitelman välttääkseen kahden rintaman sodan. Ranskan vahvan linnoitusketjun takia suoraa hyökkäystä ei kannattaisi toteuttaa vaan edetä ns. ”pyöröovi”-taktiikalla voimakkaalla kiertoliikkeellä länteen.

Suunnitelma oli yksinkertainen, nopea hyökkäys puolueettomien Benelux-maiden läpi Ranskan rannikolle. Metzin kaupungin kohdalla voimakas kiertoliike kääntyisi Pariisin eteläpuolelle. Ranskan joukkojen eteneminen Saksaan olisi myös suotuisa etu Saksan armeijalle, sillä suurin osa ranskalaisista sotilaista jäisi näin pussiin Pohjois-Ranskaan. Eteneminen piti toteuttaa äärimmäisen nopeasti. Sotatoimet lännessä olisi saatava loppumaan, ennenkuin Venäjän hidas hyökkäys käynnistyisi ja miehiä tarvittaisiin itä-rintamalla.

Suoraviivainen suunnitelma ei huomioinut lainkaan mahdollisia vastoinkäymisiä tai Venäjän nopeampaa järjestäytymistä. Lisäksi hyökkäys puolueettomien itsenäisten valtioiden läpi voisi tuoda myös Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan sotaan.

Schlieffen oli 1900-luvun alun merkittävin strategi ja osaltaan vahvasti mukana Saksan hyökkäävässä roolissa 1914, vaikkakin Schlieffenin seuraaja Helmuth von Moltke muokkasi hyökkäyssuunnitelmaa merkittävästi.

Tunnettuja Schlieffenin ajatuksia

»A man is born, and not made, a strategist.»
(”Mies voi syntyä strategikoksi ei opiskella siihen.”)

»To win, we must endeavour to be the stronger of the two at the point of impact.
Our only hope of this lies in making our own choice of operations,
not in waiting passively for whatever the enemy chooses for us.»
(”Voittaakseen täytyy olla vahvempi osapuolista taistelussa.
Pitää aktiivinen rooli, eikä antaa vastustajan sanella tilanteen kehittymistä.”)

Schlieffen strategiaa on monesti arvosteltu liiallisesta suoraviivaisuudestaan, mutta varsinkin 1930-luvulla Yhdysvalloissa hänen teorioitaan tutkittiin erityisen huolellisesti. Myös Saksan salamasotateoria oli johdettu Schlieffenin hyökkäystaktiikasta.

Schlieffen muistutti vielä kuolinvuoteellaan vuonna 1913 ”Pitäkää oikea sivusta vahvana!”

Aiheesta muualla

• The Battle of Cannae (englanniksi)