Alexander Geschwendt
Alexander Daniel Geschwendt (ven. Александр Романович Гешвенд, Aleksandr Romanovitš Gešvend, 2. marraskuuta 1833 Helsinki[1] – 5. marraskuuta 1905 Pietari[2]) oli suomalaissyntyinen Venäjällä työskennellyt arkkitehti.
Alexander Geschwendtin vanhemmat olivat Wesenbergissä syntynyt sotilasapteekkari Samuel Reinhold Geschwendt ja Lokalahdessa syntynyt Renata Lovisa Ehrenmalm. Hänen veljensä Johan Reinhold palveli Venäjän armeijassa[3] ja toinen veli Mauritz Fredrik työskenteli rakennusinsinöörinä Kiovassa[4]. Perhe muutti Pietariin vuonna 1846[5].
Geschwendt opiskeli Pietarin rakennuskoulussa (myöhemmässä siviili-insinööri-instituutissa), josta hän valmistui arkkitehdin oppilaaksi vuonna 1853. Hän työskenteli aluksi rautatiehallinnossa ja vuodesta 1857 Pietarin tie- ja rakennuslautakunnassa ja sai ylennyksen arkkitehdiksi vuonna 1859. Geschwendt toimi Pietarin kuvernementin arkkitehtina vuodesta 1873, mutta jatkoi myös kaupungin palveluksessa vuoteen 1881 saakka. Vuonna 1879 hänet määrättiin keisarillisten teatterien arkkitehdiksi ja vuodesta 1889 hän toimi muiden tehtäviensä ohella liikenneministeriön neuvoston varajäsenenä. Vuodesta 1892 lähtien Geschwendt työskenteli kuvernementin insinöörinä Pietarissa. Hän oli Pietarin kaupunginduuman jäsen vuodesta 1881 ja toimi muun muassa kansanopetuslautakunnan arkkitehtina.[6]
Geschwendtin rakentajan ura alkoi Nicholas Benois’n apulaisena vuosina 1856–1861. Hän on suunnitellut Pietariin lukuisia liike- ja asuintaloja sekä koulu- ja tehdasrakennuksia.[6]
Geschwendt oli Pietarin ruotsalaisen seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen[2]. Hänet on haudattu Smolenskin luterilaiselle hautausmaalle[7].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Helsinki: kastetut Hiski. Viitattu 17.8.2020.
- ↑ a b Dödsfall. Helsingfors-Posten, 11.11.1905, s. 2. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Släkten Geschwendt Wiborgs Nyheter. 7.1.2019. Viitattu 17.8.2020.
- ↑ Tatartšuk, V. V.: F. R. Hešvend – vynah’idnyk litalnoho aparata z reaktyvnym dvyhunom. Nauka ta naukoznavstvo, 1/2016, s. 115–122. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Venäläistä Helsingissä, suomalaista Pietarissa Rakennustaiteen Seuran jäsentiedote. 3/2010. Viitattu 17.8.2020.
- ↑ a b Baranovski, G. V.: Jubileinyi sbornik svedeni o dejatelnosti byvših vospitannikov Instituta graždanskih inženerov (Stroitelnogo utšilištša) 1842–1892, s. 79–81. Sankt-Peterburg: Institut graždanskih inženerov, 1893. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Gešvend Aleksandr Romanovitš Smolenskoje ljuteranskoje kladbištše. Viitattu 17.8.2020.