Aleksei Sobolevski
Aleksei Sobolevski ennen vuotta 1929.
| Syntynyt | |
|---|---|
| Kuollut | |
| Nimi äidinkielellä |
Алекей Соболевский |
| Koulutus | |
| Ammatit |
| Tutkimusalue |
|---|
Aleksei Sobolevski (ven. Алекей Соболевский, 7. tammikuuta 1857 Moskova, Venäjän keisarikunta – 24. toukokuuta 1929 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen slavisti, kielitieteilijä, paleografi ja folkloristi ja Venäjän tiedeakatemian (myöhemmin Neuvostoliiton tiedeakatemian) jäsen vuodesta 1893.[5]
Sobolevski valmistui Moskovan yliopistosta (1878, 1881) ja Harkovan yliopistosta filosofian tohtoriksi vuonna 1884 ja opetti Kiovan yliopistossa (1882–1888) ja Pietarin yliopistossa (1888–1908). Hänen erikoisalaansa oli vanha kirkkoslaavi ja venäjän kielen historia.[5]
Sobolevskin panos itäslaavilaisten kielten historialliseen dialektologiaan oli merkittävä. Venäjän dialektologiaa käsittelevissä kirjoissaan ja artikkelissa ”vähävenäläisestä murteesta” (1892) hän jakoi ukrainan kielen murteet arkaaiseen pohjoiseen ja eteläiseen ryhmään. Ukrainan ja Itä-Euroopan nimistön hän usein kritiikittömästi johtaa skyyttien ja sarmaattien kielistä.[5]
Näkemys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sobolevski puolusti kiihkovenäläistä käsitystä yhdestä venäjän kielestä, joka jakautui ”isovenäjän” (sisältää valkovenäjän) ja ”vähävenäjän” (ukraina) murteiksi. Venäjän kielen historiaa käsittelevissä esseissään ja luennoissaan hän kuvaa 1100–1400-luvulla ukrainaksi kirjoitettujen käsikirjoitusten foneettisia piirteitä. Hän kuvaa niitä tendenssimäisesti ”galitsialais-volynialaisiksi” ja kirjoittaa, että Kiovassa ja Tšernihivissä puhuttiin siihen aikaan ”isovenäjää”. Artikkelissaan "muinaisesta Kiovan murteesta" (1905) hän selitti ”galitsialais-volynialaisten” piirteiden olemassaolon käsikirjoituksissa sekä nykyisissä koillisukrainalaisissa murteissa johtuvan galitsialaisten ja volynialaisten muutosta sinne mongolihyökkäyksen jälkeen ja alkuperäisten "venäläisten" poismuutosta pohjoiseen. Sobolevski elvytti Mihail Pogodinin teoriat ja synnytti näin polemiikin Pavlo Žytetskyin, Kostinatyn Mykhaltšukin, Aleksandr Pypinin, Aleksei Šahmatovin, Vatroslav Jagićin ja Ahatanhel Krymskyin kanssa, jotka kirjoittivat Kievskaja starinassa 1898–1899 julkaistun viiden artikkelin laajuisen yksityiskohtaisen vastauksen.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ А. М. Прохоров (toim.), Большая советская энциклопедия : [в 30 т.], Moskova, The Great Russian Encyclopedia, , 3e painos (OCLC 14476314, viitattu ). Arvo on haettu Wikidatasta.
- ↑ А. М. Прохоров (toim.), Большая советская энциклопедия : [в 30 т.], Moskova, The Great Russian Encyclopedia, , 3e painos (OCLC 14476314, viitattu ). Arvo on haettu Wikidatasta.
- ↑ https://lavkapisateley.spb.ru/enciklopediya/s/sobolevskij-. Arvo on haettu Wikidatasta.
- ↑ The Fine Art Archive. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c d Horbach, Oleksa: Sobolevsky, Aleksei Internet Encyclopedia of Ukraine. 1993. Viitattu 24.6.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aleksei Sobolevski Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
