Alamo

Kunnostettu Alamon kirkkorakennus San Antoniossa

Alamo (virallisemmin: San Antonio de Valeron lähetysasema) on nykyään museona toimiva entinen lähetysasema ja linnoitus San Antoniossa, Yhdysvaltain Teksasissa. Nimi tullee espanjan kielen virginianpoppelia tarkoittavasta sanasta álamo. Espanjan varakuningas rakennutti 1700-luvulla kirkon ja sitä ympäröineet rakennukset paikallisväestön käännyttämiseksi kristinuskoon. Alamoa ei enää 1800-luvulla käytetty lähetystyöhön vaan se toimi linnoituksena, jossa käytiin monta taistelua - kuuluisimpana Teksasin itsenäisyyden alkuaikoina 1836 käyty ratkaisutaistelu teksasilaisten ja Meksikon välillä.

Historia

Lähetysasema-aika

Lähetysasemaoikeudet Alamo sai 1716 varakuningas Don Fernando de Alencastre Noroña y Silvalta. Fray Antonio de Olivares perusti Alamon kaksi vuotta myöhemmin. Hän toi mukanaan kristittyjä intiaaneja läheiseltä San Juan Bautistan San Francisco Solano -lähetysasemalta Rio Grande -joen rannalta. Olivares nimesi lähetysaseman katolisen pyhimyksen Antonius Suuren ja Uuden Espanjan kunniaksi. Lähetysaseman paikka valittiin 1724 ja peruskivi muurattiin 8. toukokuuta 1744.

Alamo oli ensimmäinen San Antonio -joen lähetysasemaketjusta. Useat näistä lähetysasemista muodostavat nykyään San Antonion Missions National Historical Park -nähtävyyden.

Lähetystoiminta alkoi hiipua vuodesta 1765 ja Alamon lähetysasema hylättiin 1793. Kaikki kirkonkirjat ja arkistot siirrettiin läheiseen San Fernandon kirkkoon. Vuonna 1803 San Carlos de Parras ja komppania hänen espanjalaisia sotilaitaan Álamo de Parrasin kaupungista (nykyisestä Meksikon Coahuilan maakunnasta) siirtyi Alamoon.

Alamon nimestä on monta selitystä: se voi olla perua Álamo de Parrasin isännyydestä, se voi tulla virginianpoppelia tarkoittavasta espanjan sanasta álamo tai sitten arabian kielen (josta monet espanjan kielen sanat ovat lähtöisin) linnoitusta tarkoittavasta alamut-sanasta

Taistelu

Pääartikkeli: Alamon taistelu

"The Fall of the Alamo". Robert Jenkins Onderdonkin maalaus vuodelta 1903.

Rakennukset olivat yleensä meksikolaisten hallinnassa vuoteen 1835, jolloin kenraali Martín Perfecto de Cos luovutti sen teksasilaisille. Kaksi kuukautta tästä, 23. helmikuuta 1836, William B. Travis otti Alamon hallintaansa. Travisilla oli eri lähteiden mukaan seuranaan 187–189 sotilaan ja vapaaehtoisen joukko. Kenraali Antonio López de Santa Anna piiritti joidenkin arvioiden mukaan 5 000 miehen vahvuisella armeijallaan Alamoa 13 päivän ajan. Toisten lähteiden mukaan armeijan vahvuus oli huomattavasti tätä pienempi, 1 600 miestä. Piiritys päättyi taisteluun 6. maaliskuuta, jolloin kaikki teksasilaiset puolustajat kaatuivat. Taistelusta on erilaisia versioita: piirityksestä sanotaan selvinneen elossa meksikolaisten vapauttamat parikymmentä naista, lasta ja orjaa, ja erään tarinan mukaan myös Alamoa puolustaneet, haavoittuneetkin, surmattiin meksikolaisten tunkeuduttua linnoitukseen.

Myöhempi käyttö ja kunnostaminen

Piiritystaistelun jälkeen rakennus oli lähes rauniona. Sitä koetettiin kunnostaa ja viimein 13. tammikuuta 1841 Teksasin tasavalta sai tehtyä päätöksen Alamon kirkon kunnostamiseksi katoliseksi kirkoksi. Kun Yhdysvallat hyväksyi Teksasin osavaltiokseen, Alamo lunastettiin liittovaltion omistukseen. Rakennusta käytettiin Yhdysvaltain armeijan varusvarastona Yhdysvaltain sisällissotaan asti. Sisällissodan aikana Konfederaation joukot käyttivät rakennusta lähinnä varastona. Sodan jälkeen Yhdysvaltain hallitus otti rakennuksen takaisin haltuunsa ja käytti sitä vuoteen 1876 asti.

Rakennuksen omistuksesta kiisteltiin koko 1800-luvun loppupuoli. Teksas osti 23. huhtikuuta 1883 rakennuksen katoliselta kirkolta ja luovutti sen hallinnan edelleen San Antonion kaupungille. Luovutuksen ehtona oli, että kaupunki huolehtii ja maksaa rakennuksen kunnossapidon. Kaksi naista, historoitsija ja opettaja Adina de Zavala sekä hyväntekeväisyyden harrastaja Clara Driscoll, kunnosti rakennusta omilla varoillaan 1890-luvulta vuoteen 1905. Naiset ajautuivat myöhemmin erimielisyyksiin luostarista, jonka Driscoll olisi halunnut purkauttaa ja de Zavala kunnostuttaa.

Teksasin kongressissa saatiin 25. tammikuuta 1905 aikaan päätös, jonka mukaan osa lähetysasemasta otettaisiin kaupalliseen käyttöön. Loppuosa kirkkorakennuksesta asetettaisiin Daughters of the Republic of Texas -järjestön hallinnoitavaksi. Nykyään tämä järjestö vastaa rakennuksen ylläpidosta ja järjestää turistikierroksia. Erimielisyydet rakennusten omistuksesta jatkuivat yhä 1900-luvulla, esimerkiksi vuonna 1908 de Zavala lukitsi itsensä sisään rakennukseen kolmeksi päiväksi kaupallista hyödyntämistä estääkseen.

Rakennusta on kunnostettu moneen otteeseen, perusteellisimmin Teksasin satavuotisjuhliin 1936. Alamo sai kansallisen muistomerkin arvon 19. joulukuuta 1960.

Lähteet

• The Handbook of Texas Online - Published by the Texas State Historical Association
• Texas Tourism - Texas: It's like a whole other country
• The Portal to Texas History