Aktaion

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aktaion yllättää Dianan kylpemässä, Tizian

Aktaion oli kreikkalaisessa mytologiassa Aristaioksen ja Autonoen poika. Hän oli kuuluisa Theban sankari, jota kentauri Kheiron oli kouluttanut, ja joka sai myöhemmin päälleen Artemiksen raivon.

Artemis oli kylpemässä metsässä nymfeineen Boiotian Orkhomenoksessa, kun metsästämässä ollut Aktaion osui paikalle nähden jumalattaren alastomana. Aktaion pysähtyi ja jäi katsomaan Artemiksen lumoavaa kauneutta. Kun Artemis huomasi hänet, hän langetti tälle rangaistuksen: jos tämä puhuisi, muuttuisi hän uroshirveksi - onnettomasta epäkunnioituksesta tämän neitsytmyyttiä kohtaan. Kun Aktaion kuuli oman metsästysseurueensa kutsun, hän huusi heille ja muuttui välittömästi hirveksi. Tällöin hänen omat metsästyskoiransa hyökkäsivät hänen kimppuunsa ja repivät hänet kappaleiksi. Koirat olivat niin järkyttyneitä isäntänsä kuolemasta, että Kheiron teki Aktaionista niin elävännäköisen patsaan, että tämän koiransakin luulivat sitä oikeaksi.

Aktaionin kuolema, Tizian, 1562

Apollodoros kertoo toisessa versiossa, että Aktaionin rikkomus oli kilpailla tädistään Semelestä Zeuksen kanssa, kun taas Euripides väittää Bakkhantit näytelmässään Aktaionin kerskailleen olevansa parempi metsästäjä kuin Artemis.

Diodoros Sisilialaisen mukaan Aktaion olisi halunnut naida Artemiksen. Joissakin lähteissä koirien väitetään olleen Artemiksen omia.

Kertomuksen latinalaisen version mukaan Aktaion muutettiin hirveksi hänen nähtyä Dianan - joka siis on Artemiksen roomalainen vastine - kylpemässä Kithairon-vuorella, ja häntä ajoi takaa ja lopulta surmasi viisikymmentä koiraa.[1] Tämä versio esiintyy myös Kallimakhoksen Viidennessä Hymnissä rinnakkaismyyttinä Teiresiaksen sokeutumiselle tämän nähtyä Athenen kylpemässä.

Aktaionin patsaita pystytettiin usein vuorille suojaamaan polttavalta kuumuudelta. On myös arvioitu, että myytti voisi kuvastaa kasvillisuuden kuolemista viidenkymmenen mätäkuun päivän ajan. Mätäkuun latinankielinen nimi, caniculares dies, tarkoittaa "koiran päiviä" samaan aikaan nousevan Ison koiran tähtikuvion (lat. Canis Major) mukaan,

Kirjailija Plutarkhos kertoo että 1. vuosisadalla jaa. oli tapana että hirvennahkaan sonnustautunutta miestä jahdattiin Lykaionin vuorella ja lopuksi tämä surmattiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ovidius: Muodonmuutoksia iii.131