Aidankaatajat
| Aidankaatajat | |
|---|---|
 Elokuvan juliste, Juho Juntunen, 1982. |
|
| Ohjaaja | Olli Soinio |
| Käsikirjoittaja | Olli Soinio |
| Tuottaja |
Jorma K. Virtanen Tapio Suominen |
| Säveltäjä | Asser Fagerström |
| Kuvaaja | Pekka Aine |
| Pääosat |
Erkki Pajala Martti Kainulainen Toivo Tuomainen |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Sateenkaarifilmi Oy |
| Levittäjä | Suomi-Filmi |
| Ensi-ilta | 1982 |
| Kesto | 104 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Aidankaatajat on suomalainen vuonna 1982 ensi-iltansa saanut musta komediaelokuva, jonka käsikirjoitti ja ohjasi Olli Soinio. Sen pääosissa nähdään Erkki Pajala, Martti Kainulainen ja Toivo Tuomainen.
Elokuvan työnimi oli Aidankaatajat eli heidän jälkeensä vedenpaisumus.[1]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolme vakavasti sairasta sotaveteraania pakenee syöpäsairaalasta Helsingistä maistaakseen vielä kerran elämää. He hankkiutuvat Turkuun tapaamaan yhden heistä tytärtä, joka on naimisissa varakkaan arkkitehdin kanssa. Heidän saapuessaan tytär onkin matkoilla Karibianmerellä ja talo on täynnä smokkipukuisia miehiä ja vähäpukeisia nuoria naisia. Sotkettuaan tämän herraseurueen veljeysrituaalit vanhuskolmikko jatkaa pikku hiljaa matkaansa ruotsinlaivalle.[2]
Rooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Erkki Pajala | … | Tauno Hartman |
| Martti Kainulainen | … | Oiva Vaittinen |
| Toivo Tuomainen | … | Onni Akseli Kurki |
| Matti Aro | … | korkea-arvoinen vieras |
| Helen Elde | … | |
| Tuija Ernamo | … | |
| Asser Fagerström | … | |
| Susanna Haavisto | … | Kirsti |
| Aulis Hämäläinen | … | |
| Heikki Huopainen | … | sairaanhoitaja |
| Seija Kareinen | … | |
| Lilga Kovanko | … | |
| Matti Kuortti | … | |
| Martin Kurtén | … | |
| Soli Labbart | … | vanha taloudenhoitaja |
| Kauko Laurikainen | … | poliisi |
| Paavo Liski | … | psykiatri |
| Olavi Naaralainen | … | |
| Voitto Nurmi | … | |
| Arja Pessa | … | |
| Tuija Piepponen | … | |
| Paavo Piskonen | … | |
| Erik Pöysti | … | |
| Aulis Rosendahl | … | |
| Ismo Saario | … | |
| Elvi Saarnio | … | |
| Antti Tarkiainen | … | |
| Matti Tuominen | … | |
| Uolevi Vahteristo | … | |
| Matti Varjo | … | |
| Arno Virtanen | … | |
| Pauli Virtanen | … |
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Noin 30 000 katsojaa kerännyt Olli Soinion esikoisohjaus Aidankaatajat sai aikalaisarvioissa nihkeän myönteisiä kritiikkejä. Turkulaisen salaseuran örvellys sai monien kirjoittajien mielestä liian ison roolin elokuvassa, jota ei myöskään pidetty komediana erityisen onnistuneena.[1]
Helsingin Sanomissa lokakuussa 1982 elokuvatutkija Sakari Toiviainen ja elokuvatoimittaja Helena Ylänen käyttivät Aidankaatajia esimerkkinä epäonnistuneesta aihevalinnasta ja laajemmin suomalaiselokuvien vääristä valinnoista. Kuolevan vanhuksen tarina voisi Toiviaisen mielestä onnistua iäkkäältä Ingmar Bergmanilta tai Akira Kurosawalta, mutta nuoren ohjaajan esikoiselokuvaksi hän piti aihetta vääränä. Yläsenkin mielestä elokuva on monin tavoin epäonnistunut, mutta tehty hyvää tarkoittaen.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Aidankaatajat Elonet.
- ↑ Aidankaatajat eli heidän jälkeensä vedenpaisumus (1982) Plot Summary by Markku Kuoppamäki (Arkistoitu – Internet Archive), IMDb.com. Viitattu 12.2.2014.
- ↑ Ylänen, Helena: Voisiko suomalaisessa elokuvassa olla jotain vikaa. Helsingin Sanomat, 30.10.1982, s. 18. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.10.2017. (Vain tilaajille.)
| ||||||||||||||||||||||||||||||
