Aavikkojuoksija
| Aavikkojuoksija | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Cursorius cursor (Latham, 1787) |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Aavikkojuoksija (Cursorius cursor) on Suomessa erittän harvoin nähty kahlaaja. Suomen ensimmäinen tunnettu aavikkojuoksija on Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä museossa vuodelta 1893. Myös toinen Suomessa nähty aavikkojuoksija kuoli, tämä tapahtui vuonna 1989 Kullaalla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
aavikkojuoksian pituus on 21–24 cm ja paino 93–156 g. Aavikkojuoksija on väriltään vaaleanruskea, silmän yläpuolella menee musta ja valkea raita ja siivissä on mustat reunat. Siiven alapinta on kokonaan musta. Muodoltaan kurmitsamainen, mutta nokka on pitkä ja kaareva. Jalat pitkät, liikkuu juosten. 5 alalajia tunnetaan.
[muokkaa] Levinneisyys
Aavikkojuoksijat pesivät Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä Pohjois-Intiaan saakka. Maailman populaation koko on 56 000–210 000 yksilöä.* Ne ovat muuttolintuja ja eksyvät joskus muuttomatkoillaan Eurooppaan. Talvehtimisalueet ovat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Saudi-Arabiassa.
[muokkaa] Elinympäristö
Aavikkojuoksija poikkeaa sukulaisistaan siinä, että se viihtyy aroilla ja aavikoilla.
[muokkaa] Lisääntyminen
Aavikkojuoksija munii kaksi munaa, joita molemmat puolisot hautovat yhteensä 19 päivää. Sukukypsä 1-vuotiaana.
[muokkaa] Ravinto
Aavikkojuoksija syö hyönteisiä, kuten muurahaisia ja termiittejä.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Cursorius cursor IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
Sivulta puuttuu