Aasialainen paradoksi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aasialainen paradoksi on kansanterveydellinen ristiriita, jonka mukaan Aasian maissa tautien yleisyys ei selity vain tunnetuilla tautien riskitekijöillä. Aasialainen paradoksi osoittaa, että tauteihin liittyvissä yleistyksissä on syytä olla varovainen eikä yleistyksiä voida tehdä pelkästään yhtä muuttujaa tarkastelemalla.[1]

Amerikkalaisen Yalen yliopiston tutkijan artikkelin mukaan aasialainen paradoksi on se, että Aasiassa syöpä ja sydän- ja verisuonitaudit ovat harvinaisempia kuin länsimaissa runsaasta tupakoinnista huolimatta. Esimerkkinä japanilaisten miesten elinikä on maailman korkeimpia. Yalen yliopiston tutkimus selittää aasialaisen paradoksin yhteyttä vihreän teen antioksidantteihin ja katekiineihin ja soijan kasviestrogeeneihin, jotka suojaisivat japanilaisia syövältä ja sydäntaudeilta länsimaisia ihmisiä paremmin. Artikkelin mukaan epigallokatekiinit voivat estää kolesterolin hapettumista ja saattavat ehkäistä syöpäkasvainten kasvua, parantaa ruoansulatuselimistön, maksan ja munuaisten toimintaa. Pelkkä tee ei kuitenkaan riitä tai korvaa terveellisiä elintapoja.

Aasialaiseksi paradoksiksi nimetään myös se, että Intiassa diabetes ja sydäntaudit ovat edellisestä poiketen yleisempiä kaupungeissa kuin ravinnon rasvamäärä ja lihavuus edellyttäisivät. Näyttää siltä, että aasialaisille suosituksia pitäisi tiukentaa. Uudet riskitekijät voivat myös selittää tautien runsautta.[2]

Japanilaisten hoikkuus voi selittää paradoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miesten eliniänodote on Japanissa 77,9 vuotta ja Suomessa 74,8 vuotta. Vuonna 2005 oli 30–100-vuotiaista japanilaismiehistä lihavia (BMI>30) 2,6 % ja Suomessa 25,0 %. Japanissa oli ylipainoisia (BMI>25) 34 % ja Suomessa 72 %.[3] Lihavuus lisää mm. sydäntaudin, diabeteksen ja syövän riskiä ja alentaa tilastollisesti elinikää.[4]

Vuonna 2002 sydäntautikuolleisuus oli Japanissa 0,07 % (90 196) ja Suomessa 0,24 % (12 488). Siten eliniän ero saattaa selittyä vähäisemmällä sydäntautikuolleisuudella Japanissa verrattuna Suomeen.[5] Japanilaiset ovat merkittävästi suomalaisia hoikempia ja syövät ainakin suomalaisia runsaammin kalaa.[6]

Keuhkosyöpäkuolemat verrannollisia tupakointiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keuhkosyöpäkuolleisuus on Japanissa tilastollisesti verrannollinen tupakoinnin yleisyyteen, vaikka Japanin eliniänodote on Suomea korkeampi. Keuhkosyövän lisäksi tupakka voi lisätä myös muiden tautien riskiä. Japanissa miehistä 51 % ja naisista vajaa 10 % tupakoi.[7] Suomessa tupakoi vuonna 2005 miehistä 26 % ja naisista 18 %.[8] Jos oletetaan, että 100 % kehkosyövistä on tupakoijilla, ja että naisia ja miehiä on yhtä paljon, saadaan arviot:

  • Suomi 5,2 miljoonaa ihmistä, kuolleisuus 50 900/vuosi, Keuhkosyöpäkuolleisuus: 2 100/vuosi[9] ⇒ 4,1 % kuolee keuhkosyöpään eli 18,8 % tupakoijista
  • Japani 128 miljoonaa ihmistä, kuolleisuus 1 145 600/vuosi, 100 000 keuhkosyöpäkuolemaa/vuosi [10] ⇒ 8,7 % kuolee keuhkosyöpään eli 28,6 % tupakoijista

Täten Japanissakin keuhkosyöpäkuolleisuus on verrannollista tupakointiin. Suomessa ylipaino ja kalarasvan niukkuus japanilaisiin verrattuna ovat kansantautien riskitekijöitä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aasialainen paradoksi voi johtua vihreästä teestäTohtori.fi 10.7.2006 (viite: Medical News Today 7.6.2006)
  2. Coronary Artery Disease and Coronary Risk Factors: The South Asian ParadoxJournal of Nutritional & Environmental Medicine 2001 [vanhentunut linkki]
  3. WHO, maiden vertailutilastot
  4. Obesity and overweight WHO Fact Sheets
  5. Sydäntaudit, TilastoWHO
  6. WHO Global InfoBase Online: Country Reports
  7. Tupakointitilasto WHO [vanhentunut linkki]
  8. TupakkatilastoSuomen ASH ry [vanhentunut linkki]
  9. Keuhkosyöpä Suomessa
  10. Keuhkosyöpä Japanissa