Aasialainen paradoksi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aasialainen paradoksi on kansanterveydellinen ristiriita, jonka mukaan Aasian maissa tautien yleisyys ei selity vain tunnetuilla tautien riskitekijöillä. Aasialainen paradoksi osoittaa, että tauteihin liittyvissä yleistyksissä on syytä olla varovainen eikä yleistyksiä voida tehdä pelkästään yhtä muuttujaa tarkastelemalla.[1]

Amerikkalaisen Yalen yliopiston tutkijan artikkelin mukaan aasialainen paradoksi on se, että Aasiassa syöpä ja sydän- ja verisuonitaudit ovat harvinaisempia kuin länsimaissa runsaasta tupakoinnista huolimatta. Esimerkkinä japanilaisten miesten elinikä on maailman korkeimpia. Yalen yliopiston tutkimus selittää aasialaisen paradoksin yhteyttä vihreän teen antioksidantteihin ja katekiineihin ja soijan kasviestrogeeneihin, jotka suojaisivat japanilaisia syövältä ja sydäntaudeilta länsimaisia ihmisiä paremmin. Artikkelin mukaan epigallokatekiinit voivat estää kolesterolin hapettumista ja saattavat ehkäistä syöpäkasvainten kasvua, parantaa ruoansulatuselimistön, maksan ja munuaisten toimintaa. Pelkkä tee ei kuitenkaan riitä tai korvaa terveellisiä elintapoja.

Aasialaiseksi paradoksiksi nimetään myös sitä, että Intiassa diabetes ja sydäntaudit ovat kaupungeissa yleisempiä kuin ravinnon rasvamäärä ja lihavuus edellyttäisivät. Uudet riskitekijät voivat myös selittää tautien runsautta.[2]

Japanilaisten hoikkuus voi selittää paradoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miesten eliniänodote on Japanissa 77,9 vuotta ja Suomessa 74,8 vuotta. Vuonna 2005 oli 30–100-vuotiaista japanilaismiehistä lihavia (BMI>30) 2,6 % ja Suomessa 25,0 %. Japanissa oli ylipainoisia (BMI>25) 34 % ja Suomessa 72 %.[3] Lihavuus lisää mm. sydäntaudin, diabeteksen ja syövän riskiä ja alentaa tilastollisesti elinikää.[4]

Vuonna 2002 sydäntautikuolleisuus oli Japanissa 0,07 % (90 196) ja Suomessa 0,24 % (12 488). Siten eliniän ero saattaa selittyä vähäisemmällä sydäntautikuolleisuudella Japanissa verrattuna Suomeen.[5] Japanilaiset ovat merkittävästi suomalaisia hoikempia ja syövät ainakin suomalaisia runsaammin kalaa.[6]

Keuhkosyöpäkuolemat verrannollisia tupakointiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keuhkosyöpäkuolleisuus on Japanissa tilastollisesti verrannollinen tupakoinnin yleisyyteen, vaikka Japanin eliniänodote on Suomea korkeampi. Keuhkosyövän lisäksi tupakka voi lisätä myös muiden tautien riskiä.

Japanissa miehistä noin 51 % ja naisista 10 % tupakoi.[7] Vuonna 2012 Suomessa tupakoi päivittäin 15–64-vuotiaista miehistä 21 % ja naisista 14 %.[8] Suomessa keuhkosyöpään sairastuu vuosittain noin 2100 ihmistä ja 90 % tapauksista johtuu tupakoinnista.[9] Japanissa keuhkosyöpä on yksi yleisimpiä kuolinsyitä ja siihen kuolee vuosittain noin 51 000 ihmistä (46/100 000 ihmistä kohden). Yleisellä tasolla tupakointi johtaa noin 100 000 kuolemaan vuodessa eli selittää kahdeksasosan kuolemista.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aasialainen paradoksi voi johtua vihreästä teestä (Lähde: Medical News Today 7.6.2006) Tohtori.fi. 10.7.2006. Viitattu 8.11.2014.
  2. Singh, R.B. et al.: Coronary Artery Disease and Coronary Risk Factors: The South Asian Paradox. Journal of Nutritional & Environmental Medicine 2001, 2001, 11. vsk, nro 1. doi:10.1080/13590840020030258. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.11.2014. (englanniksi)
  3. WHO, maiden vertailutilastot
  4. Obesity and overweight WHO Fact Sheets
  5. Sydäntaudit, TilastoWHO
  6. WHO Global InfoBase Online: Country Reports
  7. a b Smoking Statistics 27.5.2002. WHO Western Pacific Region. Viitattu 8.11.2014. (englanniksi)
  8. Tupakkatilasto 2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 8.11.2014.
  9. Keuhkosyöpä Cancer.fi. Viitattu 8.11.2014.