Željko Ražnjatović

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Željko Ražnjatović (serbiaksi Жељко Ражњатовић), (17. huhtikuuta 1952 - 15. tammikuuta 2000), laajalti tunnettu nimellä Arkan (serbiaksi Аркан) oli serbialainen puolisotilaallisten joukkojen johtaja, sodalla keinottelija, kansanedustaja, äärikansallismielinen poliitikko, mustan pörssin kauppias, kansansankari, jalkapalloklubin omistaja ja liikemies. Ennen tätä hän oli rikollinen, vaeltava seikkailija, pankkirosvo, uhkapeluri, huligaani, gangsteri, palkkamurhaaja, salaisen poliisin asiamies, jalkapallofanien johtaja ja jäätelöbaarin omistaja.

Haagin kansainvälinen oikeus etsi häntä, mutta hän ehti kuolla ennen kiinni joutumistaan. Nimi Arkan tulee sarjakuvahamon nimestä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Lapsuus ja nuoruus

Lapsena Arkan karkaili monesti kotoaan ilkivallantekoon ja päätyi lopulta rikollisjärjestöön. Arkanin isä löi lastaan usein. Rikollisia taipumuksia hänellä oli jo varhain ennen 18. ikävuottaan, jolloin hän teki pikkurikoksia, aikuisiällä seurasivat vakavammat rikokset.

Arkan matkusti 20 vuoden iässä Eurooppaan onneaan etsimään ja rikoksia tekemään. 1970-luvun alussa Arkan liikkui monissa Euroopan maissa varastaen, murhaten ja tehden aseellisia ryöstöjä. Hän karkaili monista vankiloista. Arkan istui pisimpään vankilassa Belgiassa 1974-1977 ja Alankomaissa 1979-1981. Arkan opiskeli Euroopan pääkielet. Hän puhui sujuvasti englantia, ranskaa ja italiaa sekä osasi keskustella saksaksi ja hollanniksi. Hän oli monen isättömän lapsen isä.

Arkan haavoittui muutaman kerran aseellisissa taisteluissa poliisin kanssa. Hän oli Interpolin etsintäkuulutettujen listalla kymmenen joukossa. Jugoslavian tiedustelupalvelu värväsi Arkanin vuonna 1973 salaiseksi agentiksi, jonka tehtävänä oli murhata poliittisia pakolaisia ja kommunistivallan vastustajia. Nuoruudessaan Arkan oli Jugoslavian Slovenian alueen salaisen poliisin johtajan Stane Dolancin suojatti. Dolanc oli myös poliitikko ja Jugoslavian vahvan miehen Josip Broz Titon lähimpiä ystäviä. Kun Arkan oli vaikeuksissa, Dolanc auttoi häntä vastapalvelukseksi hänen Jugoslavian salaiselle palvelulle UBDA:lle tekemistään palveluksista.

Arkan palasi 1981 Serbiaan hurjan Länsi-Euroopassa vietetyn elämän jälkeen, jatkoi Jugoslaviassa uraansa ja perusti uusia laittomia liiketoimia. Arkan perusti enimmäkseen Belgradin Punainen Tähti -jalkapallojoukkueen kannattajista puolisotilaallisen joukon nimeltä "Serbien vapaaehtoiskaarti", liittoarmeijan myötävaikutuksella. Kun Arkan matkusti ryhmineen Kroatiaan Kninin eli Krajinan alueelle, kroaattipoliisit pidättivät hänet paluumatkalta kapinaa valmistelevasta kokouksesta 29. marraskuuta 1990 ja vapauttivat 14. kesäkuuta 1991.

[muokkaa] Arkan sodissa

Arkanin "tiikerit" toimivat vuosina 1991-1995 alkuaan Itä-Slavoniassa. Heidän koulutusleirinsä oli Erdutissa entisellä sotilasalueella. Erdutissa kuulusteltiin ja surmattiin vankeja. Enimmillään heitä oli 10 000. Arkanin yksityisarmeijalla oli nykyaikaisia aseita, mm. panssareita ja helikoptereita. Serbian poliisi toimitti "tiikereihin" sodan aikana lisää miehiä ja aseita. Vapaaehtoisia eri maista liittyi tiikereihin: euroopalaisia, yhdysvaltalaisia, kanadalaisia ja australialaisia (CNN:n vuonna 1992 tekemän Arkanin haastattelun mukaan).

Arkanin "tiikerit" puhdistivat Bosnian sodassa huhtikuussa 1994 Bijeljinan, Zvornikin ja Brčkon. Syksyllä 1995 Arkanin joukot taistelivat Banja Lukan, Sanski Mostin ja Prijedorin alueella. Arkanin nimi liitetään Vukovarin sairaalamassamurhaan, Srebrenican joukkoteurastukseen ja Sarajevon piiritykseen. Arkan johti monia Bosnian sotatoimia ja palkitsi urheimmat sotilaansa. "Tiikerit" teloittivat vankinsa. Saatujen tietojen mukaan he myös ryöstivät ja salakuljettivat. Arkan itse toistuvasti kielsi haastatteluissa osallistuneensa sotarikoksiin 1990-luvulla.[1]

[muokkaa] Arkan Serbiassa

3. marraskuuta 1993 Arkan kumppaneineen perusti Serbian yhtenäisyyspuolueen muttei päässyt parlamenttiin. Hänellä oli valtava omaisuus Serbiassa sodan jälkeen: hän omisti lukuisia pelikasinoja, yrityksiä ja huoltoasemia. Arkan oli hyvin kiistelty henkilö. Jotkut serbit ylistivät Arkania, toiset vihasivat mm. hänen rikkautensa ja ylellisyyteen taipuvaisen elämänsä sekä rehentelynsä takia. Hänestä liikkui kaikenlaisia juoruja ja huhuja. Hän asui Belgradin eliitin asuinalueella.

Arkan oli luonteeltaan älykäs, julma, päättäväinen, hermostunut ja arvaamaton. Toisaalta hän oli tunteellinen, puoleensavetävä, leikkisä ja sääliväinen. Arkan järjesti köyhille ja orvoille humanitaarista apua sekä avusti surmattujen sotilaittensa perheitä ja vammautuneita sotilaitaan.

Arkan avioitui huomattavasti nuoremman serbialaisen turbofolk-laulaja Svetlana 'Ceca' Velikovicin kanssa 19. helmikuuta 1995. Avioparista tuli tietysti kuuluisa. Sodan jälkeen Arkan palasi jalkapallon pariin ja yksityisin liiketoimiinsa. Serbien vapaaehtoiskaarti hajotettiin virallisesti rauhan ajaksi 1996. Arkan otti johdettavakseen Oblic-nimisen joukkueen. Oblic ei saanut pelata kansainvälisesti, koska sen johtaja kytkeytyi sotarikoksiin. Arkan antoi johdon vaimolleen ja kansainväliset pelit pelattiin Münchenin ja Madridin joukkueita vastaan.

Arkanin liiketoimet olivat "suojelua", kiristystä, öljyn salakuljetusta, luksusautoja ja sikareita. Hän eliminoi luultavasti joitain rikollisia kilpailijoitaan. Myöhemmin hän laillisti osan liiketoimistaan. Arkanille työskenteli 400 ihmistä. Slobodan Milošević in kanssa hän piti yhteyttä Radovan Stojčić "Badža" -nimisen poliisikenraalin kautta, joka johti Serbian sisäisiä asioita. Virallisesti Arkan ja Milošević pitivät etäisyyttä. Vuonna 1998 Arkan kirjoitti Yhdysvaltain presidentti Bill Clintonille muslimiterrorismin uhasta maailmalla ja mm. Balkanilla. Clintonia Arkanin kirje ei kiinnostanut.

[muokkaa] Arkanin murha

Arkanin Murha tapahtui 15. tammikuuta 2000 kello 17:15 Belgradissa sijaitsevassa viiden tähden hotellissa. Murhahetkellä Arkan jutteli kahden ystävänsä kanssa. Murhaaja oli 23-vuotias poliisi Dobrosav Gavrić, joka oli Arkanin puolisotilaallisten joukkojen jäsen. Arkanin henkivartija haavoitti Gavrićin invalidiksi.

Arkanin asianajaja on esittänyt, että murhan takana olisi ollut Ison-Britannian erikoisjoukko Special Boat Service.[2] Vuoden 1999 sodan aikana Arkan oli ilmoittanut mobilisoivansa tiikerinsä puolustamaan Jugoslavian liittotasavaltaa mikäli NATO käyttäisi maajoukkoja.[3]

[muokkaa] Arkanin puheesta

  • Parempi elää yksi päivä leijonana kuin sata vuotta matona.

[muokkaa] Viitteet

  1. BBC News 1.4.1999, "Arkan: 'I'm not going to hide'", http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/309769.stm, viitattu 5.1.2008.
  2. The Globe and Mail, Marcus Gee, 2.3.2000.
  3. BBC News 1.4.1999, "Arkan: 'I'm not going to hide'", http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/309769.stm, viitattu 5.1.2008.
Henkilökohtaiset työkalut