Željko Komšić

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Željko Komšić
Bosnia ja Hertsegovinan presidentti
10. heinäkuuta 2011
Edeltäjä Nebojša Radmanović
6. heinäkuuta 20096. maaliskuuta 2010
Edeltäjä Nebojša Radmanović
Seuraaja Haris Silajdžić
6. heinäkuuta 20077. maaliskuuta 2008
Edeltäjä Nebojša Radmanović
Seuraaja Haris Silajdžić
Bosnia ja Hertsegovinan presidenttineuvoston kroaattijäsen
6. marraskuuta 2006
Edeltäjä Ivo Miro Jović
Tiedot
Syntynyt 20. tammikuuta 1964 (ikä 50)
Jugoslavian lippu Sarajevo, Bosnia ja Hertsegovina, Jugoslavia (nykyään Bosnia ja Hertsegovina)
Puolue SDP BiH
Puoliso Sabina Komšić
Željko Komšić (vasemmalla) kättelemässä Lech Kaczyńskia.

Željko Komšić (s. 20. tammikuuta 1964, Sarajevo, Jugoslavia) on bosniahertsegovinalainen kroaattipoliitikko. Hänet valittiin 1. lokakuuta 2006 nelivuotiskaudelle Bosnian presidenttineuvostoon. Kolmikko vannoi virkavalansa 6. marraskuuta 2006 Sarajevossa. Hänet valittiin uudelle kaudelle 2010. Komšić on yksi Socijaldemokratska partija Bosne i Hercegovinen (SDP BiH) kolmesta varajohtajasta.

Komšić opiskeli lakia Sarajevon yliopistossa ja Edmund A. Walsh School of Foreign Servicessa Georgetown Universityssa Washingtonissa. Hän oli Bosnia ja Hertsegovinan ensimmäinen lähettiläs Serbia ja Montenegrossa.

Bosnian sodan aikana Komšić palveli Bosnia ja Hertsegovinan tasavallan armeijassa ja hänet palkittiin kultaisen liljan ansiomerkillä. Sodan jälkeen hän aloitti poliittisen uransa Sarajevon varapormestarina, Jugoslavian liittovaltion lähettiläänä ja oli kaksi kautta Novo Sarajevon kunnallishallituksen johdossa.

Komšić on nuorin presidenttineuvostoon koskaan valittu. Hänen valinnastaan tuli kiistanalainen, kun useat puolueet väittivät että Komšić olisi saanut suuren osan äänistään bosniakeilta. Hänen edeltäjänsä Ivo Miro Jović kieltäytyi eroamasta pitäessään itseään todellisena kroaattien edustajana ja väitti ettei Komšić saanut yhtään ääntä "tosikroaateilta."[1]

Kansanryhmien huonojen suhteiden vuoksi muslimi- ja kroaattiedustajat Silajdžić ja Komšić lähettivät kesäkuussa 2007 kirjeen pääsihteeri Ban Ki-moonille, jossa he väittivät, että Bosnian serbitasavallan olemassaolo on kansanmurhan tulosta ja se pitäisi hajottaa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]